Naismetsänomistajat arvostavat metsissään myös muita kuin taloudellisia arvoja

Helsingin yliopistossa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan metsänomistajien sukupuoli vaikuttaa metsänhoitoon liittyviin tavoitteisiin ja aktiivisuuteen.



MMM Juulia Kuhlman tuo kansainvälisenä naistenpäivänä, perjantaina 8.3., tarkastettavassa väitöksessään esille uusia näkökohtia sukupuolen ja metsänomistajuuden rajapinnasta. Tutkimuksen mukaan naismetsänomistajat eivät ole yhtä aktiivisia useissa metsänomistukseen liittyvissä toimissa kuin miesmetsänomistajat. He muun muassa osallistuvat vähemmän metsänomistajille suunnattuihin tilaisuuksiin, lukevat vähemmän metsälehtiä ja ylipäänsä viettävät vähemmän aikaa metsässä. Naiset eivät myöskään ole yhtä aktiivisia metsänhoitotöissä tai puunmyynnissä, ja heillä on harvemmin päivitetty metsäsuunnitelma.

Ero selittyy osittain naisten näkemyksillä siitä, että aktiivinen metsänomistajuus kattaa paljon muutakin kuin vain taloudellisten arvojen turvaamisen. Esimerkiksi perintöön liittyvät tavoitteet ovat keskimääräisesti naisille tärkeämpiä.

Kuhlmanin tutkimuksen tulokset haastavat nykyistä metsänomistajatutkimusta, joka on keskittynyt pääasiassa taloudellisiin tavoitteisiin ja aktiviteetteihin. Tutkimus perustuu Metsänomistaja 2020 -projektissa kerättyyn kyselydataan sekä 22 haastatteluun.

Metsänomistajien monipuoliset tavoitteet vaativat huomiota metsäpolitiikassa, metsäneuvonnassa ja -palveluissa. Niiden avulla voidaan tuottaa paremmin lisäarvoa metsänomistajille ja edistää tasa-arvoisempaa kohtelua eri sukupuolten välillä.

– Naismetsänomistajat kokivat metsänomistamiseen liittyvät neuvot ja ohjeet ajoittain niin sekaviksi ja haastaviksi, että he turvautuivat metsäalan koulutukseen selvitäkseen metsänomistajuudesta. Tämä tulos viittaa siihen, että metsäalan neuvonnassa on parantamisen varaa, toteaa Kuhlman.

Kuhlmanin mukaan nykyinen keskustelu painottuu talousarvoihin, jolloin monet metsänomistajat jäävät arvoineen huomiotta. Laajempi ymmärrys metsänomistajien erilaisista tavoitteista voi edesauttaa metsäkeskustelun rakentamista tasapuolisemmin ja vastaamaan paremmin nykyisiin haasteisiin.

Yritykset ja toimijat, jotka pystyvät huomioimaan metsänomistajien erilaiset tavoitteet toiminnassaan pystyvät tuottamaan paremmin lisäarvoa metsänomistajille ja myös itselleen. Metsiin ja metsänomistajiin kohdistuu yhä enemmän ristiriitaisia vaatimuksia ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin ja teollisuuden murroksen keskellä. Myös metsien merkitys virkistyksessä ja kulttuurissa on yhä tärkeämpää.

Paikoin hyvinkin kärjistyneeseen metsäkeskusteluun tarvitaan monipuolista näkökulmaa, joka ottaa huomioon metsänomistajien moninaiset arvot ja tavoitteet. Erityisesti niille metsänomistajille, joilla ei ole pääsyä luotettavaan neuvontaan, tämä tutkimus voi antaa tukea päätöksenteossa.

MMM Juulia Kuhlman väittelee 8.3.2024 kello 14.15 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Challenging the concept of active forest ownership: the perspective of women forest owners in Finland.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, Raisio-sali (ls B2), Latokartanonkaari 7. Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä on professori Teppo Hujala, Itä-Suomen Yliopisto, ja kustoksena on Annukka Vainio.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Dissertationes Forestales.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.