Tutkimus: Nuoremmat ja lyhyemmän aikaa metsää omistaneet avoimempia ilmastotoimille omissa metsissään

Nuoremmat ja tilaansa lyhyemmän aikaa hallinneet metsänomistajat suhtautuvat avoimemmin ilmastotoimiin metsissään kuin iäkkäämmät ja pitempään omistaneet, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tutkimus. Metsäomistuksen siirtymisessä periminen ja osto vanhemmilta tai sukulaisilta ovat yleisimmät tavat. Metsälahjavähennys tunnetaan, mutta sen käyttö on vähäistä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin metsänomistajien sukupolvenvaihdos- ja omistusjärjestelyjä ja niiden yhteyttä metsätaloudelliseen käyttäytymiseen sekä suhtautumiseen ilmastotoimenpiteisiin omissa metsissä. Lisäksi selvitettiin metsälahjavähennyksen käyttöä.

- Metsänomistuksen vaihto on nivelkohta, jossa metsien hoito voi muuttua uuden omistajan tavoitteiden, tietämyksen ja arvojen mukaisesti. Toisaalta omistajanvaihdoksen viivästyminen tai hitaus voivat aiheuttaa katkoksia metsiä koskevaan päätöksentekoon ja hoitoon, sanoo metsäekonomisti Olli Korhonen.

Metsätilojen sukupolvenvaihdos- ja omistusjärjestelykysymykset ovat nousseet tärkeiksi, kun maanviljelijä-metsänomistajien osuus yksityismetsänomistajista on 2000-luvulla vähentynyt ja metsänomistajien keski-ikä noussut. Tutkimus perustui Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa kerättyyn kyselyaineistoon, jossa vastaajia oli 6 542.

Metsä siirtyy yleisimmin perintönä tai kauppana perheen sisällä

Tutkimuksen mukaan lähes puolet metsänomistajista on saanut metsätilansa perintönä ja reilu neljännes ostanut vanhemmilta tai sukulaisilta. Valtaosalla metsänomistajista ei ollut edellisten vuosien aikana tapahtunut muutoksia tilan metsämaan pinta-alassa, eikä heillä ollut suunnitelmia ostaa lisää metsämaata.

Metsänomistajien aikomukset siirtää omistuksensa eteenpäin näyttävät seuraavan osittain tapaa, jolla tila on saatu omistukseen. Metsänomistajista 45 prosenttia aikoi jättää tilan perintönä tai testamentilla. Tilan myynti oli suunnitelmana joka kuudennella metsänomistajalla. Heistä suurin osa aikoi myydä tilan suvun tai perheen sisällä. Vain kahdeksan prosenttia aikoi lahjoittaa tilan ja lahjoista vain kolmasosan arvioitiin päätyvän yhdelle lahjansaajalle.

Metsänomistajan ikä ja hallinta-aika vaikuttavat ilmastoasenteisiin

Metsissä toteutettaviin ilmastotoimenpiteisiin suhtautumiseen vaikutti etenkin metsänomistajan ikä ja tilan hallinta-aika. Pitkään metsänsä omistaneet olivat varauksellisempia uusia toimia kohtaan. Tilan markkinoilta ostaneet tai lahjana saaneet suhtautuivat toimenpiteisiin myönteisemmin kuin tilan vanhemmiltaan ostaneet. Metsätilansa olivat ostaneet vanhemmiltaan muita useammin maa- ja metsätalousyrittäjät, millä voi olla vaikutusta vastauksiin.

Nuoremmat ja lyhyemmän aikaa metsää omistaneet olivat yleensä avoimempia kokeilemaan keinoja hiilen varastoinnin ja sitomisen lisäämiseksi. Erityisesti alle 60-vuotiaat, jotka ovat omistaneet metsänsä alle 30 vuotta, suhtautuivat toimiin pääosin myönteisemmin. Yli 70-vuotiaat ja yli 30 vuotta metsää omistaneet olivat vähemmän kiinnostuneita tai muita useammin epätietoisia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös hiilivaraston ylläpidosta käydyn keskustelun aiheuttamaa ahdistusta, jota metsänomistajat ilmaisivat kokevansa.

- Eri tavoilla aktiivisia metsänomistajia näyttää ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyvä vaade ahdistavan harvemmin kuin passiivisia. Tieto siis näyttäisi vähentävän tuskaa tässä tapauksessa, sanoo tutkija Henna Hurttala.

Markkinoilta tilansa ostaneiden joukossa oltiin yleisesti kiinnostuneempia aktiivisuutta vaativista toimenpiteistä, mutta myös jatkuvasta kasvatuksesta ja päätehakkuun viivästämisestä. Lahjana saaduilla tiloilla myönteinen suhtautuminen korostui hiilivarastoa ylläpitävissä ja turvemaita koskevissa toimissa, ja kielteinen aktiivisuutta vaativissa toimissa.

On huomattava, että kyselyssä esitettiin, että ilmastotoimista maksettaisiin tarkemmin määrittelemätön korvaus.

Metsälahjavähennys on tunnettu, mutta ei käytetty

Metsälahjavähennyksestä oli kuullut tai siihen oli perehtynyt suurin osa metsänomistajista, mutta vähennyksen käyttäjiä on vähän. Metsätiloista suunnilleen viidennes ja metsäalasta reilut 40 prosenttia kuuluu metsänomistajille, jotka voisivat käyttää vähennystä, jos metsä annettaisiin lahjana yhdelle saajalle. Näistä tiloista vähemmistö näyttäisi hyödyntävän sitä.

Vähennyksen merkitys on osoittautunut huomattavasti pienemmäksi kuin metsäpoliittisissa tavoitteissa on ennakoitu. Tämä johtuu paitsi vähennyksen ehdoista, myös siitä, että suurin osa metsänomistajista siirtää metsätilansa mieluummin perintönä tai kaupalla kuin lahjana. Vähennyksen käyttöön vaikuttavat myös sen monimutkaisuus ja hakkuumahdollisuuksien vaatimukset.

- Toisaalta metsälahjavähennys voi kannustaa hakkuisiin, jotka eivät välttämättä ole ilmaston kannalta kestäviä. Tämä on tehnyt vähennyksen rajallisesta käytöstä osittain positiivisen asian ilmastopolitiikan näkökulmasta, sanoo tutkija Jussi Leppänen.

Tutkimus toteutettiin Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Työ-tehoseuran yhteistyönä. Tutkimusta on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmasta, ja se on osa Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeen julkaisuja.