Harvennusketjulle on hakkuita

Samu-Petteri Ulmanen ja Jani Kautto huomasivat, että Keski-Suomen seudulla olisi kysyntää nimenomaan harvennushakkuuketjulle, joka erottuu joukosta kaluston ja uudenlaisen ajattelun myötä. Kaverukset harkitsivat asiaa huolellisesti ja perustivat kesällä Metsävelhot osakeyhtiön.

Hakkuut tehdään RV Hänninen Oy:n aliurakoitsijana, joka toimii alueyrittäjänä UPM:lle

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Me molemmat olimme olleet metsäkoneen kuljettajina reilun kymmenen vuotta ja Samu-Petteri on ollut myös esimies- ja johtotehtävissä sekä toiminut tienhoidon parissa yrittäjänä. Mistään mielijohteesta tai päähänpistosta ei ollut kyse, kun yrityksen perustimme. Oma yritys oli mielessä kummallakin jo pitempään, Jani Kautto selventää.

Ennen yrityksen perustamista miehet kartoittivat huolellisesti alan kumppanit, joiden kanssa yhteistyötä tekemällä voitaisiin parhaiten keskittyä omaan ydinosaamisalueeseen. Ulmanen muistuttaa, ettei kaikkia asioita ole kannattavaa tehdä itse, sillä ympäristössä on aina tarjolla tiettyjen osa-alueiden eksperttejä, joiden osaamista hyödyntämällä molemmat yrittäjät hyötyvät.

Verkostosta voimaa

- Koneidemme siirrot on uskottu kumppanuusyrittäjälle ja yrityksemme hallintopuolella on pyritty hyödyntämään mahdollisimman hyvin tarjolla olevia ohjelmistoja. Näin meille jää enemmän aikaa kehittää yrityksemme toimintaa entistä virtaviivaisemmaksi, Samu-Petteri Ulmanen kertoo.

Metsävelhojen koneketjussa on vuoden 2010 mallia oleva John Deeren 1170 E -hakkuukone, jolla oli ajettu noin 13 000 tuntia. Ajokoneeksi hankittiin uusi Sampon FR28. Koneiden hankinta hoidettiin kolmella rahoitusmenetelmällä. Luonnollisesti oma rahoitus oli tärkeässä osassa. Hakkuukone hankittiin normaalisti rahoitusyhtiön avulla, mutta ajokone tuli yritykselle leasingilla.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Vaikka monet pitävät 1170 E:tä keskiraskaana hakkuukoneena, olen havainnut sen olevan varsin sujuva ja ketterä harvennuksilla. 1170 saa sellaiset urat, ettei Sampolla mahdu tulemaan, eli metsään jäävästä jäljestä suurempi merkitys on ajokoneen koolla. Etenkin vaihtelevassa ja mäkisessä maastossa Jontikka on yllättävän sutjakka käyttää, Ulmanen kuvailee.

Ajokoneen hankinnassa tärkeintä oli sen soveltuvuus erilaisille leimikoille. Sampon poikkeuksellisen nokkelat ratkaisut ja yksinkertainen rakenne tekevät siitä erinomaisen kuormatraktorin harvennuksille. Se on neljä - viisi tonnia kevyempi kuin vastaavan kuormatilan ja kantavuuden omaavat kilpailijat.

Polttoainetalous kunnossa

- Miksipä sitä turhaan viittä terästonnia mukana jatkuvasti kuljettaa. Puun ajamisestahan se taksa tulee, innostuvat Kautto ja Ulmanen heittämään tarinaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Sampo FR28:n keveys tosiaan näkyy myös polttoaineen kulutuksessa. Noin 600 käyttötunnin kokemuksella tien varteen saatua puumottia kohden on mennyt mukavan vähän polttoainetta. Keveys näkyy myös harvennusleimikkojen korjuujäljessä. Teloja käytetään vain silloin kun niitä todella tarvitaan. Sampo on selvinnyt erittäin hyvin mäkisen maaston harvennuksista pelkillä etutelin takimmaisissa pyörissä olevilla ketjuilla. Yrittäjät ovat kehittäneet sujuvaa toimintamallia telojen kanssa jumppaamiseen, kynnys pitää olla matala niiden pois ottamiseen, mikäli hyvään korjuujälkeen pääseminen sen vaatii.

- Monet metsänomistajat ovat hämmästyneet, kun ovat käyneet tarkistamassa harvennusleimikkonsa. Ajourat ovat koko lailla virheettömässä kunnossa korjuun jälkeen. Siitäkin olemme saaneet myönteistä palautetta, että olemme yrityksen omistajina itse mukana hakkuutyössä. Tällöin metsänomistaja kokee saavansa yrittäjiltä henkilökohtaista palvelua, Ulmanen ja Kautto kertovat.

Metsävelhot kilpailevat nimenomaan harvennustyön laadulla ja ajatuksen kanssa tehtävällä työllä.

Asenne oltava kunnossa

- Hakkuutyön laatu on pidettävä huipussaan, eikä sitä takaa uudet koneet eikä suuret korjuumäärät. Riittävä leimikoiden varanto, korjuun oikea ajankohta keliolosuhteet huomioiden sekä halu tehdä työ hyvin ovat avainasemassa. Työn laatu lähtee aina kuljettajasta, hänen asenteestaan ja ammattitaidostaan, Ulmanen perustelee.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsävelhot Oy:llä on palkkalistoillaan yksi koneenkuljettaja. Hän tekee pääosin päivävuoroa. Yhtiön osakkaat vuorottelevat tarpeen mukaan päivä ja iltavuorossa, jolloin puu liikkuu tehokkaasti. Kauton mukaan pienen yrityksen, jossa omistajat ovat mukana työssä, on myös helpompaa kouluttaa tarvitsemansa työntekijät hakkuu- ja ajotyöhön.

Menestyvässä metsäkoneurakoinnissa pitäisi aina pystyä olemaan askeleen tai pari edellä vallitsevaa toimintatapaa. Uutta pitää kehitellä kaiken aikaa ja rohkeitakin kokeiluja on uskallettava tehdä. Liiallinen turvautuminen olemassa oleviin rutiineihin hidastaa alan kehitystä tai jopa pysäyttää sen.

- Meidän pitäisi muistaa myös se, että pienempien yritysten väheneminen voi vähentää olennaisesti luovan ajattelun tuloksena syntyviä uusia ajatuksia ja toimintatapoja. Haluamme tarjota yhteistyökumppaneidemme kanssa asiakkaille palvelua, jossa näkyy laatu, toimitusvarmuus ja uudenlaiset ajatukset, Ulmanen ja Kautto muistuttavat lopuksi.