Japani rakentaa tuontipuusta

Japanin hallitus haluaa edistää kotimaisen puun käyttöä, mutta sen korjuukustannukset metsäisillä vuoristoaluilla syövät sen kilpailukyvyn. Vaikka kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan, 60 prosenttia puutavarasta tuodaan ulkomailta, myös Suomesta.

- Tilanne on hyvin ristiriitainen, sanoo puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Daishi Sakakuchi. Vaikka haluaisimme käyttää kotimaista puuta, sen saaminen on kallista ja hankalaa, kun vuoristoalueilla joudutaan rakentamaan hakkuita varten teitä ja puun jatkojalostajia sahateollisuudessa on vähän. Kun nuoret kaupungeissa olevat sukupolvet saavat pieniä metsälöitä perinnöksi, heillä ei ole halua myydä.

Vaikka puurakentaminen on yleistymässä, Sakakuchin mielestä sen esteenä on monia muitakin pullonkauloja. – Säätelyä tulee keventää erityisesti palomääräysten osalta, koulutusta on lisättävä ja kaikkein tärkein haaste on puun saaminen metsästä teollisuuteen kilpailukykyisellä hinnalla. Siksi hallitus tukee sekä metsäsektoria että puurakentamista lisätäkseen kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Tuen myötä puu on muihin materiaaleihin nähden kilpailukykyistä ja se lisää kysyntää.

Kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan

Aalto ylipistossa puutekniikasta maisterintutkinnon suorittanut Sakakuchi työskentelee Nagoyassa puurakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa, jossa suunnitellaan julkisia rakennuksia kuten päiväkoteja ja terveydenhuollon palvelutaloja. – Käytämme CLT massiivipuuta, liimapuuta ja muita puutuoteteollisuuden insinööripuun tuotteita hybridirakentamisen ratkaisuissa, minkä suosio kasvaa. Japani on hyvä markkina sahatavaraa ja puurakentamisen tuoteosia myyville tuontiyrityksille.

– Meillä on saman puurakenteisen toimistotalon katon alla arkkitehti, rakennesuunnittelija, CLT-valmistaja ja rakennusyritys. Jokaisessa projektissa yhdessä työskentely keskenämme ja asiakkaiden kanssa on helppo toimia.

Rakentamiseen saatiin Sakakuchin mukaan tukea sekä kaupungilta että valtiolta. – Rakennuksen runkoon ja rakenteisiin saimme tukea valtiolta sekä paikallisesta puusta valmistettuun julkisivuun ja sisustukseen saimme tukea kaupungilta. Tuen ehtona oli puurakenteiden kuten CLT: n käyttö mahdollisimman innovatiivisella tavalla. Meidän lähtökohtamme oli rakentaa paikallisesta puusta setristä ja sypressistä mahdollisimman jäykkä rakennus kestämään mahdollista maanjäristystä.

– Tällä hetkellä puurakentamisen tuoteosia ja komponentteja valmistavan teollisuuden kilpailukyky ei ole riittävä. Kun Nagoyan alueella on vahvaa terästeollisuutta, on luontevaa kehittää puun ja teräksen yhteiskäyttöön perustuvia rakenneratkaisuja.

Vaikka historiallisesti puurakentaminen on ollut Japanissa valtavirtaa, teräs, betoni ja sementti syrjäyttivät sen rakentamisessa. – Hävityn sodan jälkeen jouduimme hakkaamaan metsämme ja muut materiaalit syrjäyttivät tuontipuun rakentamisessa. Kun sodan jälkeen istutetut metsä ovat vuoristoissa ja erittäin hankalasti korjattavissa, meillä ei ollut pitkään aikaan kotimaista puuta tarjolla rakentamiseen.

Laajamittainen teollinen puurakentaminen vähäistä

Japanin puurakennusteollisuus ja teknologia ovat jääneet Sakasguchin mukaan kehitystyössä jälkeen eurooppalaisesta teollisuudesta. – Käytämme puuta erityisesti pientalojen rakentamisessa, mikä on pienen mittakaavan rakentamista. Laajamittainen teollinen puurakentaminen on meillä vähäistä. Jos kysyntä on vähäistä, ei ole kykyä investoida esivalmistukseen, tehtaisiin, koneisiin ja laitteisiin.

Japanissa suuret taloyhtiöt rakentavat modulaarisia ja elementteihin perustuvia pientaloja. Paikalliset taloyhtiöt tekevät enemmän puusepäntöitä ja rakentavat paikan päällä. Elementtirakentamisen kustannuksia lisäävänä tekijänä ovat kalliit kuljetuskustannukset, jotka tulevat suurien elementtien vaatimista erikoiskuljetuksista.

– Jos meillä olisi enemmän omaa puurakentamisen komponentti-, kuten CLT -ja LVL- tuotantoa, se edistäisi puurakentamista ja toisi suunnitteluun monipuolisuutta. Meillä on myös arkkitehtejä, jotka suosivat pelkkää raakapuuta sahatavarana insinööripuun sijaan.

Sakaguchi haluaa yhdistää vanhan japanilaisen esteettisen puurakentamisen moderniin rakentamiseen. – Meillä on vanhaa taitavaa puuseppäkulttuuria ja esimerkiksi liitostekniikkaa, mikä näkyy vielä vanhoissa linnoissa ja temppeleissä. Nykyaikaiset insinööripuumateriaalit kuten CLT antavat paljon mahdollisuuksia toteuttaa modernia puurakentamista. Mutta me tarvitsemme lisää koulutusta koko puurakentamisen arvoketjuun.

Teollinen puurakentaminen hakee oppia autoteollisuudesta

Sakaguchia kiinnostaa puun kaskadi-, eli uudelleenkäyttö ja kierrätys. – Puun kierrätys on parasta kiertotaloutta, koska sen ominaisuudet mahdollistavat sen uudelleenkäytön moneen kertaan ja moneen eri käyttötarkoitukseen ja lopuksi energiaksi.

– Puurakentamisen liitostekniikka mahdollistaa rakennuksen seinien irrottamisen ja elementtien käytön uudelleen uudessa kohteessa. Me olemme hyviä teollisessa valmistuksessa, kuten autoteollisuudessa, josta voimme ottaa opiksi myös teolliseen puurakentamiseen. Toyota valmistaa taloja omille työntekijöilleen. He käyttävät terärakennetta ja tekevät taloa kuin autoa, tuovat talon tehtaalle. Se on teknisesti kiehtovaa.

Sakaguchi muistuttaa, että puurakentaminen on vähähiilinen ratkaisu rakentamiseen ja sitoo hiiltä elinkaarensa ajan. – Ne, jotka tuntevat puurakentamisen kestävyyden, tilaavat puurakennuksen. Lisäbonuksena on se, että esimerkiksi puukouluissa stressitaso on alhaisempi ja oppilaiden luovuus ja menestys paranee. Kun sanon toimistotalon tilaajalle, että puurakenteinen toimisto parantaa 20 prosenttia työntekijöiden tuottavuutta, se on ratkaisevaa rakentamisen päätöksenteolle.