Puurakennukselle 400 vuoden elinkaari – rakentamisen käytännöt uudistettava

Kun toimittaja Liisa Akimof voitti vuonna 2013 myynnissä olleen Huopalahden asema-alueen ja sen rakennusten tarjouskilpailun, hänellä oli unelma. – Tavoitteena oli kunnostaa vanhat rakennukset ja rakentaa uutta perinteisiä rakentamisen menetelmiä käyttäen. Rakennusmateriaaliksi halusin liimattoman yksiaineisen massiivipuun, jolla pystyi toteuttamaan perinteisiä rakentamisen fysikaalisia ominaisuuksia omaavia helppohuoltoisia rakennuksia, joilla on 400 vuoden elinkaari.

Kaupassa tuli asema-alueen tontin lisäksi suojeltuja rakennuksia, kuten yli satavuotias Bruno Granholmin suunnittelema jugend-tyylinen asemarakennus ja sen lisäksi vahtitupa, maakellari, sauna ja aitta, joiden peruskorjauksessa hengittävät rakenteet palautettiin ja siirryttiin koko alueella maalämpöön. Alue on täynnä historiaa, kuten kasvipuutarha, kanala ja sikala, mitkä kertovat sen ajan elämästä. Tarjosipa aseman päärakennus Karjalan evakoillekin väliaikaisen majoituksen.

– Alueelle saatiin vanhan ennen sotaa otetun ilmakuvan perusteella lisää rakennusoikeutta ja tehtiin asemakaavamuutos, joka mahdollisti uusien asuntojen rakentamisen. Halusin alusta alkaen teknologisesti yksinkertaisen ratkaisun, joka on ekologinen, taloudellinen, terveellinen ja kierrätettävä. Erityisesti liimattoman massiivipuun löytäminen teetti paljon töitä.

Akimof löysi Aalto Haitekin, Toholammilla perheyrityksessä kehitetyn aaltomaiseen muotoon sorvatun massiivipuuelementin valmistajan. –He olivat pellepelottimia, jotka olivat kehittäneet yksinkertaisen legopalikan tapaisen liimattoman massiivipuuelementin rakentamiseen. Siitä kierretangoilla toisiinsa sidottavat palikat muodostavat elementin, jossa ei ole lisäaineita. Minulle oli tärkeää, että pystyn tällä rakentamaan satoja vuosia ja monta sukupolvea kestävän rakennuksen se on täysin kierrätettävä ja biohajoava materiaali vielä purkamisen jälkeenkin.

– Haluan kyseenalaistaa nykyiset rakentamisen käytännöt ja hakea ratkaisuja sadan vuoden takaa. Minun rakentamiseni filosofia perustuu vanhoihin tekniikoihin ja materiaaleihin, joilla kyetään rakentamaan kestäviä rakennuksia. Jos talo kestää 300 vuotta tai pitempään, siihen käytetty puumäärä ehtii samassa ajassa kasvaa metsässä kolme kertaa uudelleen, se on aidosti kestävää rakentamista.

Vanhat rakentamisen tekniikat tuottavat kestäviä rakennuksia

Massiivista puuelementtiä kutsutaan nimellä Wave Layered Timber (WLT). Se voidaan valmistaa mistä tahansa puulajista, latoa pystyyn tai vaakaan ja muotoilla kaarevaksi. WLT rakentamiseen ei tule ilmarakoja tai kylmäsiltoja ja rakennuspalikat on helppo kuljettaa vaikeastikin saavutettaviin paikkoihin. Aalto Haitek ratkaisulla on toteutettu Huopalahden aseman rakennusten lisäksi useita keskisuuria pilottikohteita kotimaassa. Kokkolaan ja Muurameen on rakennettu kevyen liikenteen kaarisillat, Toholammille kaarevan muotoinen päiväkoti ja Mäntsälään majoituskohde.

– Neljän asunnon kaksikerroksisen uudisrakennuksen sisä- ja ulkopintoihin tuli huokoinen puukuitulevy, minkä päälle savirappaus sisäseiniin ja ulos tuulirako sekä ulkovuori. Eristeenä käytimme puhallusvillaa ja kutterinpurua, puulattiat käsiteltiin pellavaöljyllä, taloon tehtiin painovoimainen ilmanvaihto, leveät räystäät ja jyrkkä katto. Putket ja sähköt vedettiin pintavetoina, koska en tehnyt sisustusihmettä, vaan toimivan helposti huollettavan talon, kuvailee Akimof.

Kun koronan seurauksena Aalto Haitekin valmistaja meni konkurssiin, Akimof hankki puutavaran ja työntekijät vuokraamaansa konkurssipesän tiloihin valmistamaan elementit. – Asennuksessa käytimme tuohta kivijalan ja puun välissä sekä pellavarivettä elementtien välissä. Rakentamisessa elementtien asentaminen kesti noin kuukauden. Kestimme koronan, Ukrainan sodan hintapiikin, sähkön hinnan ja korkojen nousun ja rakennus valmistui.

– Onneksi löysin samanhenkisen arkkitehtitoimiston Livadyn, joka on erikoistunut terveelliseen, ympäristöä säästävään ja kestävään rakentamiseen.

Aaltopuun valmistusta tulisi jatkaa Suomessa – mahdollisuuksia merkittävän vientiin

Aaltopuun valmistus tulevaisuudessa tulisi Akimofin mielestä pelastaa suomalaisen patentinhaltijan WLT Capital Oy:n toimesta Suomeen. –Aaltopuu on upea tuote, jota kohtaan on monissa maissa kiinnostusta ja josta voi tulla merkittävä vientituote. Me voimme viedä tieto- taitoa, koska tällä teknologialla voidaan rakentaa nopeasti paikan päällä ja käyttää paikallista puuta ja työvoimaa.

– Yksinkertainen rakentamisen ratkaisu sopii esimerkiksi kolmansien maiden rakennushankkeisiin ja vaikkapa Ukrainan jälleenrakentamiseen. Kotimaan markkinoilla tuote tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille sahoille, jotka eivät tarvitse isoja investointeja kuten muiden massiivipuuratkaisujen valmistaminen.

Aaltopuun menetelmä tulee Akimofin mielestä paketoida valmiisiin rakennusratkaisuihin, kuten muutkin valmistalot. – Yhtä lailla se mahdollistaa ”tee se itse” rakentamisen. Toisaalta nykyisin ei pidä liikaa jättää rakentamista omatoimisuuden varaan, vaikka minun kohdallani se toimi ja tällä teknologialla voitiin rakentaa omatoimisesti järkevällä hinnalla.

Akimof muistuttaa, että menetelmää on testattu niin monessa kohteessa, että sen toimivuus rakentamisessa on osoitettu. – On hyvä, että tutkimusta VTT:ssä Aaltopuun ominaisuuksista jatketaan. Minun kokemukseni asuntojen sisäilmasta ovat erinomaisia. Täällä asuu allerginen vuokralainen, joka ei kyennyt nukkumaan aikaisemmissa asunnoissa lainkaan. Nyt pystyy.

Puurakentamisen läpimurron esteenä on Akimofin mielestä Suomessa liiallinen sääntely, rakennusvalvonta ja rakennusliikkeiden asenne, joka ilmenee vähättelynä. – Vanhoja hirsitaloja pidetään rötisköinä, vaikka ne saattavat olla satavuotiainakin paremmassa kunnoissa kuin erityisesti viime vuosikymmeninä tehdyt rakennukset. Jos puu kastuu, se kuivuu. Puurakentaminen vastaa uusiutuvana ekologisiin tavoitteisiin ja toimii ilmastomuutoksen torjunnassa hiiltä varastoivana materiaalina.

– Mitä kaikkea puusta voi tehdäkään! Uudet Musiikkitalon urkujen Sibelius monumentista innoituksen saaneet pillistöt on printattu puupelletistä. Puu soi Musiikkitalossa, kun sen sisäseinätkin ovat puupaneelia, muistuttaa Akimof.