Tuontipuulla rakentava Japani saha- ja hirsitaloteollisuuden viennin veturina

Vaikka Suomen sahatavaran ja hirsitaloteollisuuden vienti on kokonaisuudessaan edelliseen vuoteen nähden ollut alemmalla tasolla, Japanin vienti on vahvassa kasvussa. Tammi-elokuun aikana Japaniin suuntautuneen viennin kasvu on ollut 22,9 prosenttia.

– Japanin vienti on vetänyt aika hyvin tänä vuonna verrattuna moneen muuhun markkinaan. Suomen kannalta on mielenkiintoista seurata, saisivatko japanilaiset vihdoin katkaistua puutuotevirrat Venäjältä, sanoo Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Kuutiomäärältään Japaniin vietiin tammi - elokuussa lähes puoli miljoonaa kuutiota saha- ja höylätavaraa. Japani on toimialalle toiseksi suurin vientimaa Egyptin jälkeen. Myös hirsitaloteollisuudelle Japanin vienti on ollut valopilkku, mistä esimerkiksi Honka on raportoinut aiemmin syksyllä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Suomen viennin kehityksen kannalta keskeisiä seurattavia asioita ensi vuonna ovat jenin valuutan arvostus, Japanin puutuoteteollisuutta koskevat protektionistiset toimet ja rakentamisalan suhdannekehitys, arvioi Aalto.

Japani rakentaa tuontipuusta, mutta edistää kotimaisen puun käyttöä

Vaikka kotimaisen puutavaran osuus rakentamisessa on kasvanut Japanissa 30 prosenttiin, edelleen 70 prosenttia rakentamisessa käytetystä puusta tuodaan ulkomailta.

– Japanin rakennusteollisuudessa on tärkeää siirtyä kohti moduulirakentamista ja esivalmistettuja rakennusjärjestelmiä. Niiden tulisi perustua paikallisiin raaka-aineisiin ja vähentää turhaa materiaalin käyttöä, sanoo puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Yoshiaki Amino.

– Japanin standardisoitu rakennusjärjestelmä on tehnyt rakennusteollisuudesta tehotonta. Innovatiiviset ratkaisut voisivat tukea kestävää kehitystä ja lisätä paikallisen puutavaran käyttöä myös Japanin tiukasti säännellyllä rakennusalalla.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Paikallisten talouksien tukeminen kestävän puurakentamisen avulla nähdään Aminon mukaan elinkelpoisena vaihtoehtona perinteisille materiaaleille, kuten betonille ja teräkselle, joihin liittyy suurempia päästöjä.

–Hallituksen tuki on ratkaisevan tärkeää puurakentamisen edistämisessä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vaikka nuoret ovat kiinnostuneet ekologisista kysymyksistä, ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon välisestä yhteydestä ei Japanissa juurikaan keskustella, muistuttaa Amino.

Aminon mukaan kotimaisen puun käytön kasvu näkyy eniten energiasektorilla, kun taas rakennusalalla puutavaran hyödyntämistä hidastavat muun muassa pätevien puuseppien ja suunnittelijoiden puute.

– Puusepän ammatti kiinnostaa nykyisin yhä enemmän nuoria, jotka etsivät vaihtoehtoja perinteisille toimistotyöpaikoille. Meillä on yrityksiä, joissa puusepät eivät ainoastaan toteuta valmiita suunnitelmia, vaan räätälöivät tuotteet yhdessä asiakkaan kanssa.

Perinteistä arkkitehtuuria modernissa puurakentamisessa

Amino vie meidät kotiinsa, jonka pihamaalta avautuu huikea näköala Fuji vuorelle, jolle ei tänä syksynä vielä marraskuussakaan ollut satanut valkoista lumipeitettä. Aminon arkkitehtitoimisto on erikoistunut japanilaisen puun ja perinteisen arkkitehtuurin käyttöön modernissa rakentamisessa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Japanin perinteinen arkkitehtuuri ja puurakentaminen heijastavat syvästi luonnon kokemuksia ja arkkitehtonista filosofiaa. Kiinnostus puurakentamiseen on nuorten arkkitehtien keskuudessa nousussa, vaikka huolta aiheuttaa heidän ymmärryksensä materiaalista ja sen käytöstä.

Aminon mukaan puutalojen haasteisiin kuuluvat kosteus, rakennesuunnittelu ja puun kanssa työskentelyn monimutkaisuus verrattuna teräkseen tai betoniin. – Tiukat säädökset ja standardointi rajoittavat suunnittelun vapautta, mutta paikallisen puun ja sen luonnollisten ominaisuuksien käyttö on oman työni perustana.

– Asuminen Fujin läheisyydessä tuo ainutlaatuisen näkökulman puurakentamisen merkitykseen Japanissa. Tällä alueella on erityisen paljon myös loma-asuntoja, jotka ovat etupäässä puurakenteisia.

Puurakentaminen hyödyttää paikallista taloutta

Aminon arkkitehtitoimisto on erikoistunut japanilaisen puun ja perinteisen arkkitehtuurin käyttöön modernissa rakentamisessa. – Puurakennusten etuja ovat muun muassa parempi sisäilman laatu ja positiivinen vaikutus paikalliseen talouteen. Paikallisten materiaalien käytön korostaminen voi edistää sekä taloudellista että kulttuurista kiertoa yhteisöissä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Maaseutualueilla sijaitsevien puusta rakennettujen päiväkotien ja koulujen määrä on kasvussa, ja nämä hyötyvät puurakennusten terveellisemmästä ympäristöstä. Paikallisten sahojen keskittyminen standardituotteisiin aiheuttaa ajoittain turhautumista, mutta osa yhteistyöyrityksistä on avoimia innovaatioille ja puurakentamisen kokeiluille.

Modulaaristen tai esivalmistettujen järjestelmien kehitys on Aminon mukaan aktiivisesti työn alla.

– Yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa on etusijalla suurten yritysten sijaan. Japanin standardoitu lähestymistapa asuinrakentamiseen eroaa huomattavasti esimerkiksi Itävallan ja Suomen kaltaisissa maissa toimivista paikallisista modulaarisista ratkaisuista. Paikallisten lakien muutokset voisivat kannustaa pienyrityksiä uusiin rakentamisen innovaatioihin.