Metsävaratiedot: puuston määrä kasvaa edelleen, vaikka vuotuinen kasvuvauhti on hidastunut
Uusien metsävaratietojen mukaan puuston määrä on kasvanut, mutta vuotuinen kasvu hidastunut. Puuston luontainen kuolleisuus on lisääntynyt 2000-luvulla huolestuttavasti. Tiedot perustuvat vuosina 2019–2023 mitattuihin ja nyt valmistuneisiin valtakunnan metsien 13. inventoinnin tuloksiin.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja sen tilavuus yltää yli 2,5 miljardiin kuutiometriin. Viimeisen sadan vuoden aikana puuston määrä on 1,8-kertaistunut. Puuston vuotuinen kasvu on viime vuosina hidastunut, mutta sadan vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna vuotuinen kasvu on yli kaksinkertaistunut.
Suomessa metsätalousmaata on 26,2 miljoonaa hehtaaria, ja se kattaa 86 prosenttia maapinta-alasta. Noin kolme neljäsosaa tästä alasta on hyväkasvuista metsämaata, kymmenys heikkokasvuisempaa kitumaata ja 12 prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata. Metsien pinta-ala on ollut vakaa viime vuosikymmenet. Lisääntynyt suojelu on kuitenkin pienentänyt puuntuotantoon käytettävissä olevan maan alaa. Metsätalousmaasta 23 prosenttia on puuntuotannon ulkopuolella.
Suomessa kolmasosa metsätalousmaasta on suota. Soiden osuus on suurinta Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, missä niitä on yli puolet metsätalousmaasta. Vastaavasti vähiten soita on Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla, joissa soita on vain reilu kymmenys metsätalousmaasta. Soiden uudisojitus on lähes loppunut. VMI13:n mittauksia edeltävällä 10-vuotiskaudella soiden uudisojituksia tehtiin keskimäärin 6 000 hehtaaria vuodessa.
Metsämaan alasta lähes kaksikolmasosaa on mäntyvaltaisia, neljännes kuusivaltaisia ja 10 prosenttia lehtipuuvaltaisia metsiä. Metsistä 45 prosenttia on sellaisia lehti-havupuusekametsiä, joissa sekapuustoa on vähintään 10 prosenttia puustosta ja 14 prosenttia sellaisia, joissa sekapuustoa on vähintään 25 prosenttia puustosta.
Puuston määrä lisääntynyt reilut 70 miljoonaa kuutiometriä
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on yhteensä 2 552 miljoonaa kuutiometriä, ja kaksi kolmasosaa tästä on Etelä-Suomessa. Edellisen inventoinnin (2014–2018) jälkeen puuston määrä on lisääntynyt 77 miljoonaa kuutiometriä eli puuston kasvu on ollut suurempi kuin hakkuut ja puiden luontainen kuoleminen.
Puuston keskitilavuus eli määrä metsämaan hehtaaria kohti on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Sen vaihtelu on suurta eri maakunnissa: Kanta-Hämeessä keskitilavuus on suurin, 171 kuutiometriä hehtaarilla, kun taas Lapissa keskitilavuus on pienin, 81 kuutiometriä hehtaarilla.
Metsien varttuminen, kuivuus ja metsätuhot hidastavat puuston kasvua
Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on 103 miljoonaa kuutiometriä, mikä on keskimäärin 4,5 kuutiometriä hehtaarilla. Edellisessä inventoinnissa puuston vuotuisen kasvun arvio oli lähes 5 miljoonaa kuutiometriä suurempi.
Lapin maakunnassa puuston vuotuinen kokonaiskasvu on suurin, 13,2 miljoonaa kuutiometriä, vaikka maakunnassa keskikasvu on pienin, 2,0 kuutiometriä hehtaarilla. Päijät-Hämeessä keskikasvu on suurin 7,5 kuutiota hehtaarilla, mutta maakunnan pienen pinta-alan vuoksi puuston kokonaiskasvu jää 3,0 miljoonaan kuutiometriin.
- Puuston kasvun hidastumisesta ovat viime vuosina raportoineet myös Ruotsi, Norja ja viimeisimpänä Saksa. Hidastumisen syitä ovat tutkimusten mukaan metsien varttuminen nopeimman kasvun vaiheen ohi, myös kuivuus ja metsätuhot vähentävät kasvua. Lisäksi on huomattava, että edellisen inventoinnin eli VMI12:n aikaan kasvuun vaikuttavat sääolosuhteet olivat keskimääräistä paremmat, kertoo Suomen valtakunnan metsien inventoinnista vastaava johtava tutkija Kari T. Korhonen.
Puuston luontainen kuolleisuus lisääntynyt merkittävästi
Puuston luontainen kuolleisuus on 8,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Edelliseen inventointiin verrattuna kuolleisuus on lisääntynyt 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Arvio puuston kuolleisuudesta on noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
- Puuston kuolleisuuden lisääntyminen ei selity luonnonhoitotoimilla kuten säästöpuiden jättämisellä avohakkuiden yhteydessä. Myöskään metsätuhojen pinta-alat eivät ole kasvaneet näin paljon. Sen sijaan yksittäisten, eri puolilla metsiä olevien kuolleiden puiden määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Syytä tähän ei vielä tarkasti tiedetä, mutta tilannetta on tarpeen seurata. Luken metsätuhoseurannat tulevat tuottamaan tarkempaa tietoa puustotuhoista, sanoo Kari T. Korhonen.
Kuollut puusto on toisaalta tärkeää metsien monimuotoisuudelle. Kuollutta puustoa on keskimäärin 6,9 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla, mikä on viidenneksen enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Etelä-Suomessa kuolleen puun määrä on lisääntynyt 22 prosenttia 5,5 kuutiometriin hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa 13 prosenttia 8,5 kuutiometriin hehtaarilla. Etelä-Suomessa kuolleen puun määrä on lisääntynyt koko 2000-luvun. Pohjois-Suomessa kuolleen puun määrä on tähän saakka vähentynyt, mutta nyt viime vuosina noussut.
Valtakunnan metsien inventointiin lisää monimuotoisuudesta kertovia indikaattoreita
Valtakunnan metsien inventointi jatkuu aiempien inventointien tapaan 5 vuoden kierrolla siten, että uusia mittaustuloksia saadaan joka vuosi.
- Olemme saaneet Suomen Metsäsäätiöltä merkittävän lisärahoituksen, jolla kehitämme inventointiin lisää metsien monimuotoisuudesta kertovia indikaattoreita, kertoo erikoistutkija Minna Räty.
