Maakunnittaiset metsävaratiedot päivitetty – puuston määrä lisääntyi erityisesti Pohjois-Suomessa

Uusimpien metsävaratietojen mukaan puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2,6 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 104 miljoonaa kuutiometriä. Metsämaalla puuston keskitilavuus on 122 kuutiometriä ja vuotuinen keskikasvu 5 kuutiometriä hehtaarilla. Uudet tiedot perustuvat vuosina 2018–2022 mitattuun valtakunnan metsien inventointi -aineistoon.

Suomessa on metsätalousmaata 26,2 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 86 prosenttia maapinta-alasta. Metsätalousmaasta 77 prosenttia on metsämaata. Metsämaan lisäksi metsätalousmaahan sisältyy heikkokasvuisempaa kitumaata (10 prosenttia) ja lähes tai täysin puutonta joutomaata (12 prosenttia). Prosentti metsätalousmaasta on metsäautoteitä, varastopaikkoja ja muuta metsätalouden tarvitsemaa huoltoalaa.

– Metsä- ja kitumaan kokonaisalaa kutsutaan usein metsäksi. Maakunnista metsäisin on Kainuu, missä metsän osuus on 88 prosenttia, ja vähiten metsäisiä ovat Ahvenanmaa 57 prosentin ja Varsinais-Suomi 58 prosentin osuuksilla. Metsätalousmaasta 35 prosenttia eli 9,1 miljoonaa hehtaaria on suomaata, sanoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puuston määrä lisääntyi erityisesti Pohjois-Suomessa

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on yhteensä 2 550 miljoonaa kuutiometriä, kun vuosien 2019–2021 mittauksiin perustuva tilavuusarvio oli 2 529 miljoonaa kuutiometriä. Puustosta 1 656 miljoonaa kuutiometriä on Etelä-Suomessa ja 894 miljoonaa kuutiometriä Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa puuston määrä ei muuttunut viime vuonna julkaistuun arvioon verrattuna, Pohjois-Suomessa lisäystä oli 22 miljoonaa kuutiometriä. Puuston määrän lisäys Pohjois-Suomessa selittyy suurelta osin sillä, että nyt tilastoissa on mukana Ylä-Lapin uusimmat mittaustiedot, kun edelliset mittaukset olivat 10 vuoden takaa. Pohjois-Suomeen kuuluvat tässä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.

Puuston tilavuudesta 88 prosenttia on puuntuotantoon käytettävissä olevalla maalla. Puuntuotannon ulkopuolelle jäävät muun muassa suojelualueet. Maakunnista puustoa on eniten Lapissa – 441 miljoonaa kuutiometriä, mutta kaiken kaikkiaan Etelä-Suomen osuus koko maan puustosta on kaksi kolmasosaa.

Puuston tilavuudesta puolet on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja loput 20 prosenttia lehtipuuta. Puuston tilavuudesta kolme neljäsosaa sijaitsee kankailla ja loput soilla.

Puuston keskitilavuus metsämaalla on 122 kuutiometriä hehtaarilla. Keskitilavuus on suurin Kanta-Hämeessä, 175 kuutiometriä hehtaarilla ja pienin Lapissa, 80 kuutiometriä hehtaarilla.

Puuston kasvu metsä- ja kitumaalla on 104 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Eniten puustoa kasvaa Lapin (13,1 milj. m³), Pohjois-pohjanmaan (10,3 milj. m³), Pohjois-Karjalan (9,9 milj. m³) ja Pohjois-Savon (9,9 milj. m³) maakunnissa. Lapin maakunnassa puuston kasvuarvio nousi peräti 1,4 miljoonaa kuutiometriä, osittain Ylä-Lapin uusimpien tietojen ansiosta, mutta myös muualla Lapissa puuston kasvu lisääntyi merkittävästi.

Puuston vuotuinen keskikasvu metsämaalla on koko maassa 5,0 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin vuotuinen keskikasvu on Kanta-Hämeessä (7,6 kuutiometriä hehtaarilla), Päijät-Hämeessä (7,4) ja Kymenlaaksossa (7,4). Pienin vuotuinen keskikasvu on Lapissa, 2,5 kuutiometriä hehtaarilla.