Metsäteollisuus ry: Neljä rakenteellista uudistusta taittamaan vähäliikenteisten teiden korjausvelkaa

Strategisen tieverkon eli raskaan liikenteen käyttämien vähäliikenteisten teiden proaktiivinen kunnossapitomalli tarjoaa vaihtoehdon teiden nykyisille kunnossapidon ja rahoituksen jaon toimintamalleille. Tavoitteena on saada vähäliikenteisten teiden kunnossapito kääntymään kustannustehokkaasti korjaavasta ennakoivaksi.

Suomen vähäliikenteisillä teillä kulkee kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle kriittistä raskasta liikennettä. Strategisesta merkityksestään huolimatta vähäliikenteisten teiden kunto on rapistunut jo vuosien ajan eikä alati kasvava korjausvelka näytä taittumisen merkkejä. Yhä useampaa tietä uhkaa suoranainen käyttökelvottomuus.

Metsäteollisuus ry esittää ratkaisuksi raskaan liikenteen käyttämien vähäliikenteisten teiden eli strategisen tieverkon proaktiivista kunnossapitomallia. Mallin on koonnut selvitysmies Antti Vehviläinen. Kunnossapitomallilla uudistetaan kotimaan teiden kunnossapidon ja rahoituksen jaon toimintamalleja – ilman huomattavaa lisärahoitusta.

‍– Ehdotamme neljää rakenteellista ja käytännönläheistä muutosta: vähäliikenteisten teiden kunnossapitomallin muuttamista kustannustehokkaaksi, proaktiivisesta kunnossapidosta saatavien säästöjen ohjaamista kyseisen alueen teiden kunnossapitoon ja kehittämiseen, rahoituksen kohdentamismallin perustamista tiehen kohdistuvaan rasitukseen, sekä tienpitäjän ja teiden käyttäjien välisten informaatiokanavien parantamista, Vehviläinen tiivistää.

‍– Kunnossapitomallimme ei vaadi huomattavaa lisärahoitusta, mutta selkeitä, uudistavia toimia kylläkin. Ehdottamallamme kokonaisuudella raskaalle liikenteelle tärkeiden vähäliikenteisten teiden kunnossapito saataisiin kääntymään korjaavasta ennakoivaksi, sanoo Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Alina Koskela.

Tieverkon rahoituksen valuviasta kärsii koko kansantalous

Strategisen tieverkon proaktiivinen kunnossapitomalli pyrkii tarttumaan nykyisten toimintamallien sudenkuoppiin. Vehviläisen mukaan juurisyyt vallitseviin ongelmiin ovat riittämättömän rahoituksen lisäksi nykyisissä rahoituksen jaon ja tien kunnossapidon malleissa.

‍– Valtaosa Suomen teistä ei ole valtateitä, mutta silti nykyisessä liikennemääriin perustuvassa rahoituksen jaossa kaikkia teitä arvotetaan samoilla mittareilla. Tämä jättää valtion vähäliikenteiset tiet automaattisesti julkisen rahoituksen ulottumattomiin ja johtaa tieverkon rakenteelliseen epätasapainoon. Tieverkon rahoituksen valuviasta kärsii koko kansantalous, Vehviläinen summaa.

‍Proaktiivisen kunnossapitomallin mukaan teiden strategista merkitystä tulisi tarkastella myös liikenteen arvon ja tielle aiheuttaman rasituksen kautta. Vehviläinen huomauttaa, että kansantaloudellisesta näkökulmasta esimerkiksi tukkirekka kilpailee täysin eri sarjassa henkilöauton kanssa.

Tutkittua kustannustehokkuutta ennakoimisella

Ennemmin tai myöhemmin Suomen on ratkaistava alati kasvava korjausvelka ja sen tuomat lukuisat ongelmat. Tässä taloustilanteessa teiden kunnon jatkuva heikkeneminen saadaan taittumaan vain kustannustehokkailla ratkaisuilla.

‍Metsäteollisuuden selvityksessä on hyödynnetty Väyläviraston käynnissä olevan PEHKO-hankkeen (Päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnossapidon ohjelmointi) tuloksia, jotka osoittavat, että teiden ennakoivalla kunnossapidolla voidaan säästää jopa 50 prosenttia teiden elinkaarikustannuksista.

‍– Puhutaan merkittävistä summista, joita itseään ruokkiva toimintamalli voi tuottaa. Säästetty raha ei kuitenkaan saisi karata alueen käsistä, sillä proaktiivisesta kunnossapidosta saatavilla alueellisilla säästöillä voidaan rahoittaa ennakoivaa toimintamallia kullakin alueella myös jatkossa, Koskela korostaa.

‍Selvityksen aikana Metsäteollisuus ry:llä havaittiin, että tieto tienpitäjän ja teiden käyttäjien välillä ei kulje riittävästi. Yhdelläkään toimijalla ei myöskään ole kokonaiskuvaa Suomen vähäliikenteisten teiden tilasta. Päivittäisiä informaatiokanavia parantamalla ajantasainen tieto kulkisi strategisella tieverkolla paremmin, tehostaisi tien kunnossapitoa ja palvelisi päivittäistä liikennettä.

‍Lopuksi Koskela nostaa esiin suurimman haasteen kehityksen tiellä:

‍– Strategisen tieverkon proaktiivinen kunnossapitomalli osoittaa, että tietoa ja keinoja suunnan muutokseen on olemassa, mutta niihin on tartuttava viipymättä. Tiemme ja kansantaloutemme tarvitsevat nyt ratkaisukeskeisyyttä ja yhteistyötä väistelyn sijaan.

Metsäteollisuus ry:n selvityksen on koonnut Senior Adviser Antti Vehviläinen (KTM, MBA). Vehviläinen on tehnyt pitkän uran liikenteessä ja logistiikassa toimien 25 vuotta metsäteollisuuden logistiikkajohdossa sekä Liikenneviraston pääjohtajana vuosina 2013–2017.