Puukaupassa vilkas syksy

Metsäteollisuus ry:n jäsenet ostivat tammi-lokakuussa puuta yksityismetsistä 32,3 miljoonaa kuutiota. Määrä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Viiden vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on 20 prosenttia suurempi.

Suomen menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää, että sekä EU:ssa että kotimaassa tehdään metsien aktiivista käyttöä ja metsäteollisuuden kilpailukykyä edistäviä päätöksiä. Puuraaka-aineen saannin turvaaminen on perusedellytys. Korkeat raaka-ainekustannukset luonnollisesti heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.‍

Kantohinnat olivat lokakuussa merkittävästi korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna havutukkien kantohinnat olivat 18–19 prosenttia ja koivutukin 10 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten. Kuitupuiden kantohinnat olivat 29–33 prosenttia korkeammat kuin viime vuoden lokakuussa.

Lokakuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 79 euroa kuutiolta hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 47 ja 83 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 82 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 48 ja 84 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli puolestaan 64 euroa kuutiolta 41 ja 71 euron hintavaihteluvälillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 31–33 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 22 ja 36 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Tasainen puun saanti on toiminnan edellytys‍

Suomalaisten hyvinvointi ja julkisen talouden pohja on tehty puusta. Metsäteollisuuden koko hankintaketjun suora ja epäsuora arvonlisäys vuodessa on 11 miljardia euroa.

- Mitä tarkemmin saamme ohjattua jalostuskelpoisen ainespuun lisäarvoa tuottavaan jalostukseen, sitä parempi koko suomalaiselle yhteiskunnalle, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Puu on tulevaisuuden materiaali ja globaalit megatrendit tukevat metsäalan menestystä. Jotta myönteinen kehitys voidaan varmistaa, raaka-aineen saatavuus pitää turvata. Kestävä, suunnitelmallinen ja aktiivinen metsänhoito tuo metsänomistajalle pitkällä aikajänteellä parhaan tuoton ja vahvistaa myös teollisuuden investointihalukkuutta. Samalla turvataan luonnon monimuotoisuutta eri keinoin. Yhteensovittaminen nousee keskusteluun seuraavien vuosien aikana osana EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.

- Ennallistamisasetuksen kansallisessa toimeenpanossa on erittäin tärkeää löytää erilaisia ratkaisuja yhteensovittaa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien talouskäyttö. Osa kohteista on tärkeää jättää käytön ulkopuolelle, mutta pääosa luontoa parantavista toimista voidaan tehdä osana metsien hoitoa. Näin myös varmistetaan sopeutuminen tulevaisuuden ilmastoon, Niemi painottaa.