Ruotsin metsäkonekoulutuksen työelämässä oppimisen korvausmallista osaratkaisu metsäkoneenkuljettajapulaan

Onnistuneet työelämässä oppimisjaksot ovat varmin tapa saada metsäkoneenkuljettajaksi valmistuvat kiinnittymään metsäkonealalle. Kuitenkaan kaikki ammattiin opiskelevat eivät pääse oppimaan metsäkoneyrityksiin, sillä koneyrityksillä on taloudellisia haasteita tarjota riittävästi työelämässä oppimispaikkoja.

Jotta metsäyhtiöt ja niille urakoivat metsäkoneyritykset saisivat teollisuuden puuhuollon kannalta tarvittavat määrät osaavia metsäkoneenkuljettajia myös tulevaisuudessa nuorten ikäluokkien pienentyessä ja kilpailun työvoimasta kiristyessä, on löydettävä uusia ratkaisuja metsäkonealan työelämässä oppimisen kustannusten jakoon.

Lupaavia tuloksia Ruotsin mallin mahdollisuuksista Suomessa

TTS Työtehoseura on Metsämiesten Säätiön rahoittamana toteuttanut pioneeriselvityksen 2023–2024 Ruotsin korvausmallista, toimivuudesta ja käyttömahdollisuuksista suomalaisessa metsäkonekoulutuksessa. Suomessa toimiviin metsäyhtiöihin ja metsäkoneyrityksiin kohdennetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että metsäyhtiöistä vain yksi kolmesta ja metsäkoneyrittäjistä puolet oli aiemmin kuullut Ruotsin korvausmallista ja siihen sisältyvästä yhteisestä kassasta. Kun mallia tutkimushaastatteluissa avattiin, metsäkoneyrittäjistä 78,5 % ja metsäyhtiöiden edustajista 54,6 % näki sen soveltuvan hyvin tai erittäin hyvin Suomeen. Lisäksi sama määrä molempien ryhmien haastatelluista ilmaisi kiinnostuksensa osallistua työelämässä oppimisen rahoittamiseen yhteisen kassan kautta, kunhan järjestelmä valmistellaan suomalaiseen toimintaympäristöön sopivaksi ja metsäyhtiöt sekä metsäkoneyritykset yhteisvastuullisesti osallistuvat tähän kehitystyöhön.

Haastateltujen metsäyhtiöiden ja metsäkoneyritysten edustajien näkemykset Ruotsin korvausmallin soveltuvuudesta Suomeen, n= 25 (metsäyhtiöt 11, metsäkoneyritykset 14), %.

Mikä on Ruotsin korvausmalli?

Ruotsin korvausmallia hallinnoi työnantajajärjestö Gröna arbetsgivare,johon kuuluu 4000 yritystä. Gröna arbetsgivaren jäseninä olevat metsäyhtiöt ja metsäkoneyrittäjät ovat vuodesta 2011 keränneet rahaa yhteiseen kassaan, josta tuetaan metsäkoneyrittäjiä metsäkoneenkuljettajaopiskelijoiden työelämässä oppimisjaksojen kustannusten kattamisessa. Korvausmallia toteuttavat yhteistyössä Gröna arbetsgivaren jäseninä olevat metsäyhtiöt ja metsäkoneyritykset sekä oppilaitokset.

Tuki rahoitetaan jäsenyritysten työntekijöiden kokonaispalkkasummaan perustuvilla jäsenmaksuilla. Toimihenkilöiden kokonaispalkkasummasta maksetaan yhteiseen kassaan 0,25 % ja muiden työntekijöiden kokonaispalkkasummasta 0,15 %. Kassaa ylläpitää ja tukien maksatukset hoitaa työeläkevakuutuskeskus Fora.

Gröna Arbetsgivaren tarjoaa opiskelijoita yrityksille työelämässä oppimisjaksoille korvausta vastaan. Metsäkoneenkuljettajaoppijoista maksettava korvaus on 6 000 kruunua harjoitusviikolta (n. 516 €) tai 1 200 kruunua päivältä (n. 103 €). Koulun koneella työskentelevästä opiskelijasta korvaus on 200 kruunua päivältä (n. 17,2 €). Tukea työelämässä oppijasta maksetaan koneyritykselle ohjauksesta enintään 10 viikolta (50 tpv) ja opiskelija ei saa palkkaa työelämässä oppimisen jaksoilta. Tuki ei kata täysimääräisesti harjoittelusta aiheutuvia kuluja, mutta tutkimuksen mukaan ruotsalaiset metsäkoneyrittäjät ovat tyytyväisiä sekä järjestelmän nykyiseen toimivuuteen että saamiinsa korvauksiin.

Suomen korvausmallin kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistä tahtotilaa

Tutkimuksen tulosten perusteella Ruotsin korvausmallin kehitystyötä tulisi jatkaa lisäämällä ensivaiheessa informaatiota korvausmallista kaikille osapuolille, joita asia koskee. Toisena tulisi toteuttaa laaja yhteinen valmistelutyö, mitä seuraisi luodun korvausmallin pilotointi. Pilotoinnin tulosten valmistuttua olisi näyttöä esittää suomalaisen korvausmallin valtakunnallista käyttöönottoa tai hylkäämistä.

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen työelämässä oppimisen korvauskäytänteiden kehittäminen on koko metsäalan yhteinen haaste. Metsäkoneenkuljettajapulan ratkaiseminen edellyttää laajaa tahtotilaa ja yhteistyötä, mitä kaikkien osapuolten on tehtävä metsäalan yhteinen etu edellä.