Ajankohtaista

Hiiliviisasta metsänhoitoa ja järeämpää puuta pidemmällä kiertoajalla

Hoidetuissa ja terveissä talousmetsissä puuston kasvattaminen hieman nykyistä järeämmäksi ennen uudistushakkuuta lisää metsien hiilivarastoa ja puuntuotantoa. Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeessa kerätty tieto auttaa metsänomistajia tekemään kestäviä ja ilmastoviisaita päätöksiä metsänhoidossaan.

talousmetsä

PIKMA-hankkeen tulokset osoittavat, että pidennetty kiertoaika voi kasvattaa metsien hiilivarastoja ja edistää järeän puun tuotantoa. Tämä lisää mahdollisuuksia sitoa hiiltä pitkäikäisiin puutuotteisiin. Kiertoaikaa pidentäessä on kuitenkin huomioitava metsätuhoriskien kasvu, erityisesti vanhemmissa kuusikoissa.

Hankkeen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa paitsi metsänomistajille, myös metsäpoliittiseen päätöksentekoon. Pidennetyn kiertoajan metsänhoidolla voidaan tukea ilmastokestävää metsätaloutta ja edistää metsien monimuotoisuuden säilymistä.

Oikein kohdennettuna kiertoaikoja pidentämällä voidaan yhteensovittaa puuntuotantoa ja hiilensidontaa

- Havupuuvaltaisissa ja elinvoimaisissa metsissä puuntuotantoa ja hiilensidontaa voidaan lisätä pidentämällä kiertoaikaa sekä kasvattamalla puustoa hieman nykyistä tiheämpänä, toteaa tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskuksesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Uudistushakkuiden puuston läpimittakriteerin nostaminen kasvupaikasta riippuen 2–4 cm nykysuosituksia järeämmäksi lisää merkittävästi puuston hiilivarastoa. Terveissä kuusikoissa se lisää myös ainespuun tuotosta ja parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta. Männiköissä kasvatustiheyden maltillinen nostaminen tehokkain tapa yhteensovittaa kannattava puuntuotanto ja hiilensidonta.

Koko maan kattavien metsien käsittelyskenaarioiden avulla arvioitiin kiertoajan pidentämisten ja kasvatustiheyksien lisäämisen vaikutuksia puuntuotantoon ja puuston hiilivarastoihin. Kiertoaikojen maltillinen pidentäminen kasvattaa puuston tilavuutta ja lisää puuston kasvua, jos vuotuiset hakkuumäärät säilyvät viime vuosien tasolla (n. 73 milj. m3). Samalla metsien hiilivarastot kasvavat ja puuston hiilinielut vahvistuvat tuntuvasti. Vielä isompi vaikutus saadaan aikaan yhdistämällä uudistamisläpimittojen korottamiseen kasvatustiheyksien maltillinen nostaminen, jolloin 40 vuoden tarkastelujakson aikana keskimääräinen kasvunlisäys on arviolta 3 milj. m3 vuodessa ja hiilinielun lisäys n. 8 miljoonaa Mg CO2-ekv.

Ikääntyvät kuusikot altistuvat tuhoriskeille – Pidennetty kiertoaika vaatii valppautta

- Pidennetyn kiertoajan valinneen metsänomistajan kannattaa seurata metsien terveydentilaa. Erityisesti Etelä-Suomen kuusikoissa ikääntyminen lisää monia metsätuhoriskejä. Lehtipuuvaltaisiin talousmetsiin pidennetty kiertoaika ei sovi lahovaurioriskin takia, summaa johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan eteläisen Suomen metsien puustojen uudistamisläpimitat ovat kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikavälillä. Metsät uudistetaan järeimpinä Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Uudistushakkuiden puustot ovat läpimitaltaan alhaisimpia Pohjois-Suomessa. Metsänkäyttöilmoitusten laatijoiden oman ilmoituksen mukaan kolmannes Pohjois-Suomen metsistä uudistetaan ennen kuin ne saavuttavat uudistuskypsän kehitysluokan.

Puuston huolellinen hoito avainasemassa pidennetyllä kiertoajalla

Pidennetyn kiertoajan käyttö vaatii hyvin hoidettua puustoa, jota varsinkin kiertoajan loppuvaiheessa seurataan aktiivisesti metsätuhoriskien kasvaessa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsänhoidon suosituksiin vietyjen uusien pidennetyn kiertoajan harvennusmallien toteuttamiseksi puusto on pitänyt hoitaa määrätietoisesti uudistamisesta taimikonhoidon kautta ensiharvennukseen. Malleissa hakkuut toteutetaan hieman myöhemmin ja puustoa jätetään aiempia malleja enemmän, jolloin puuntuotantoa maksimoidaan.

- Puustoa voidaan tuottaa hieman pidemmässä ajassa selvästi enemmän, jos siihen on tahtotilaa. Kiertoajan pidentäminen vaatii kuitenkin metsänhoitotoimenpiteiden tekemistä ajallaan, muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti Tapiosta.