Sahateollisuus: Hakkuurajoitukset heikentäisivät vakavasti kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon

Suomessa muun muassa Ilmastopaneeli (15.4.) on vaatinut hakkuiden rajoittamista Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Sahateollisuus tilasi yhdessä useiden organisaatioiden kanssa FCG:ltä selvityksen siitä, miten hakkuurajoitukset vaikuttaisivat teollisuuteen ja talouteen. Hakkuiden rajoittaminen noin 55 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2035 vastaisi noin 10-15 teollisen sahan käyttämää vuotuista puumäärää. Rajoitukset pienentäisivät sahateollisuuden vientiä 400 miljoonaa euroa vuonna 2035 ja vuosien 2026-2035 aikana vienti laskisi noin 2-3 miljardia euroa. Henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla.

Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Tavoitetta ohjaamaan säädettiin ilmastolaki, joka tuli voimaan vuonna 2022. Lain mukaan hiilineutraaliustavoite toteutuu, kun kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035. Selvityksen mukaan hakkuurajoitukset laskisivat puunmyyntituloja 6,0 miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla vuosien 2026-2035 aikana. Hakkuurajoitusten mukainen hakkuiden väheneminen vastaisi vuosittain noin 15 teollisen mittakaavan sahan puunkäyttömäärää, noin 800 metsäkoneen vuotuista tuotantoa ja noin 250 000 puutavara-autokuljetusta.

- Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen ei ole realismia tämänhetkisen tiedon valossa. Tavoitteeseen voitaisiin teoriassa päästä, jos metsätaloutta ja sahateollisuutta ajettaisiin alas. Talous- ja työllisyysvaikutukset olisivat kuitenkin hyvin negatiiviset. Lisäksi puutuotteiden globaaliin kysyntään hakkuurajoituksilla ei olisi vaikutusta, vaan Suomesta tulisi hakkuuvuotoa muihin maihin, arvioi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa olevan perusuraskenaarion mukaan vuonna 2025 metsämaan tulisi sitoa hiiltä 29,2 miljoonaa tonnia co2-ekv. Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan vuonna 2023 metsämaa oli päästölähde +1,2 miljoonaa tonnia co2-ekv. Karkeasti arvioituna 30 miljoonan hiilidioksiditonnin ero metsämaan ilmastotavoitteen ja tosiasiallisen kehityksen välillä saataisiin kurottua kasaan, jos koko sahateollisuus lopettaisi puun ostamisen. Kyse on valtavasta erosta, katsoi asiaa mistä kulmasta tahansa.

Tällä hetkellä ilmastopolitiikan kokonaiskuva näyttää siltä, että maankäyttösektori ei ole hiilinielu vuonna 2035. Tässä tilanteessa koko yhteiskunnan tulisi toimia päästöttömästi vuonna 2035. Edes ilmastolain mukaisella tavoiteuralla vuonna 2050 ei uskota, että yhteiskunnassa päästöt olisivat nollassa, vaan ideaalitilanteessa niitä olisi vähennetty 90 prosenttia silloin.

- Ilmastolaissa ongelmakohta on nimenomaan kirjaus hiilineutraaliudesta vuodelle 2035. Ilmastolain kunnianhimoisella päästövähennysuralla on syytä pysyä jatkossakin. Lisäksi teknisten nielujen kehitykseen tulee panostaa. Puutuotteet ovat toimiva ratkaisu teknisten nielujen kasvattamiseen. Puurakentaminen on kuitenkin trendinomaisesti vähentynyt Suomessa 20 vuoden aikana, Sahateollisuus ry:n Aalto kertoo.

Hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen moni keskeinen taustaoletus on muuttunut. Maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita on muutettu siitä, mitä ne olivat hiilineutraaliustavoitetta asetettaessa. Tiedot maaperäpäästöjen huomattavasta kasvusta eivät olleet tiedossa. Metsien puuston vanheneminen on vähentänyt puuston kasvua ja kykyä sitoa hiiltä. Vuoden 2019 jälkeen nielujen määrä on laskenut, vaikka hakkuumäärät eivät ole kuitenkaan nousseet (2019 vs. 2023).

- Metsät kasvavat huomattavasti enemmän kuin niitä hakataan. Tästä hyvästä tilanteesta huolimatta metsien kasvuun tulee panostaa johdonmukaisesti esimerkiksi jalostetun metsänviljelyaineiston käytöllä, metsien aktiivisella varhaishoidolla ja metsälannoitusta edistämällä. Meillä on hyvä mahdollisuus vahvistaa metsien kasvua, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto päättää.