Sahateollisuuden suhdannekatsaus 3/25: Puun korkea hinta ja kehno vientimarkkina heikentävät kilpailukykyä

Sahateollisuuden yritysten tuotanto oli tammi-syyskuussa 8,8 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli 9 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Ensimmäisellä kvartaalilla tuotantomäärä kasvoi 21 % ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla 15 % edellisen vuoteen verrattuna. Tuotantomäärät ovat vuoden edetessä olleet suhteellisesti laskusuuntaiset. Tuotantomääriä vertaillessa on syytä huomioida myös se, että vertailukuukaudet vuonna 2024 olivat heikot.

Euroopan sahateollisuusjärjestö (European Organisation of Sawmills EOS) on arvioinut, että sahateollisuuden tuotantomäärä Euroopassa oli viime vuonna 78 miljoonaa kuutiometriä, ja tänä sekä ensi vuonna tuotantomäärä jäänee samalle tasolle.

Tuotantomäärien paikallaan polkeminen kertoo siitä, ettei rakentaminen ja lopputuotteiden kysyntä ole vieläkään piristymässä. Suomi on Euroopan tasolla kolmanneksi suurin tuotantomaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. Syyskuun lopussa 12 kuukauden kumulatiivinen sahatavaran tuotantomäärä Suomessa 2025 oli 11,6 miljoonaa kuutiometriä.

- Valoa ei näy tunnelin päässä vieläkään. Sahateollisuuden markkinat ovat olleet koronan jälkeen haasteelliset ja rakentaminen mataa edelleen sekä kotimaassa että Euroopassa. Yli puolet sahateollisuuden kahdestakymmenestä tärkeimmästä vientimaasta sijaitsee Euroopassa ja maanosan heikko taloustilanne kurittaa sahayrityksiä, kertoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Viennin osuus suomalaisten sahojen tuotannosta on noin 80 prosenttia ja vientimaita on yli 70. Sahatavaran vientimäärä tammi-elokuussa oli 5,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 12 % enemmän kuin vuonna 2024. Sahateollisuuden puutuotteiden viennin arvo kolmen kvartaalin jälkeen oli 2,3 miljardia euroa.

Sahatavaran vientihinnat nousivat 7 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vientihinnat ovat 15 vuoden aikana nousseet kuusella 20 % ja männyllä 22 %, kun samaan aikaan tukkipuun hinnat ovat nousseet 70 %.

- Sahateollisuuden suurin kustannuserä tulee raaka-aineesta. Tukkipuun hinnat ovat tulleet viime viikkoina hieman alaspäin, mutta silti puun hinta on korkea verrattuna pidemmän aikavälin tasoon, Sahateollisuuden Aalto jatkaa.

EK:n suhdannekyselyssä suhdannetilanne, -näkymät ja tilauskertymä jatkavat sahateollisuuden vastausten mukaan negatiivisella uralla. Korkotason laskusta huolimatta kuluttajaluottamus on säilynyt heikkona, ja rakentaminen on viime vuodet ollut ja on yhä alhaisella tasolla keskeisillä markkinoilla.

- Kokonaisuutena sahateollisuuden kokonaiskuva on sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä kehno.

Viennissä Egypti, Iso-Britannia ja Viro suurimmat – Japanissa ja Kiinassa Venäjä painaa päälle

Kuluvan vuoden kolme suurinta saha- ja höylätavaran vientimaata ovat olleet Egypti (+15 %), Iso-Britannia (+22 %) ja Viro (+26 %).

Sahateollisuus ry on jo aiemmin nostanut esiin sen, että Venäjä pystyy toimimaan yhä laajasti Euroopan ulkopuolisilla puutuotemarkkinoilla. Esimerkiksi Kiinassa Venäjä on ylivoimaisesti suurin sahatavaran viejämaa. Suomen vienti Kiinaan on viime vuodesta laskenut -16 % (01–08/2025). Lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä Kiinan sahatavaramarkkina näyttää Suomen kannalta negatiiviselta, sillä alhainen sahatavaran kulutus ja Venäjän dominointi markkinoilla painavat hintatasoa.

Japani on toinen suomalaisen sahatavaran ja puutuotteiden merkittävä vientimaa. Elokuun lopussa Japanin vientimäärä oli laskenut –1 % vuotta aikaisempaan verrattuna. Vientiä vaikeuttaa Japanin Jenin voimakas heikentyminen, 4,5 % laskeneet asuntoaloitukset ja kotimaisten puulajien tukipolitiikka. Japani on myös jatkanut venäläisten puutuotteiden ostamista normaalisti Ukrainan sodan aikana.

Pidemmällä tähtäimellä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan markkinoilla on monia positiivisia ajureita. Alueen väestö on nuorta ja vaurastuvaa, ja rakentamistarve lisääntyy tulevina vuosina voimakkaan väestönkasvun myötä. Alueella on kuitenkin voimakkaita geopoliittisia jännitteitä, jotka tällä hetkellä rajoittavat sahatavaraviennin kasvua.

Metsäkatoasetus aiheuttaa epävarmuutta

Toimintaympäristössä puhuttaa tällä hetkellä erityisesti metsäkatoasetus EUDR. Kyseinen asetus kieltää sellaisen puutavaran markkinoille tuomisen, joka on peräisin metsäkadon tai metsien heikkenemisen kohteeksi joutuneilta alueilta. Alun perin ajatuksena oli vaikuttaa eteläamerikkalaiseen kestämättömään tuotantoon erityisesti maatalouden piirissä, mutta sen jälkeen asetus on levinnyt koskettamaan useita tuoteryhmiä sekä myös eurooppalaista tuotantoa, mukaan lukien sahateollisuus.

Asetuksen voimaantuloa on siirretty jo kerran ja toimeenpanon tueksi yrityksille on laadittu suuret määrät hyvin monimutkaisia ohjeistuksia. Aiemmin syksyllä Euroopan komissio kertoi siirtävänsä asetuksen käyttöönottoa vuodella. Lokakuun lopussa komissio kuitenkin yllättäen julkaisi esityksen, jonka mukaan yritysten tulisi pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta noudattaa asetusta vuodenvaihteesta alkaen. Vaikka metsäkatoasetuksen tavoite – globaalin metsäkadon torjuminen – on tärkeä ja kannatettava, itse asetus on toimimaton. Se lisää byrokratiaa vastuullisesti toimivalle sahateollisuudelle.

- Sahateollisuuden mielestä Suomen ei tule hyväksyä komission esitystä. Asetuksen toimeenpanoon tarvitaan vuoden lisäaika ja sen aikana sitä tulee keventää merkittävästi. Paras vaihtoehto olisi, jos se kaadettaisiin kokonaan tai kevennyksen myötä asetus ei koskettaisi enää puutuotteita, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto päättää.

Suhdannekatsauksen luvut perustuvat Tullin, Luonnonvarakeskuksen, Sahateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n tietoihin.