Turvemaiden kuusikko voi palautua poimintahakkuusta odotettua nopeammin
Ravinteikkaan ojitetun turvemaan kuuset kasvattivat juuriaan ja sitoivat hiiltä jo heti hakkuun jälkeen. Myös suhteellinen runkojen läpimitan kasvu kaksinkertaistui viiden vuoden aikana, vaikka kasvu viivästyikin muutamalla vuodella.

Aiemmin on ajateltu, että metsään jätetyt pienemmät kuuset sopeutuvat hitaasti suurempien puiden poimintahakkuuseen. On myös uskottu, että vapautettujen kuusien täytyy harvennuksen jälkeen uudistaa suurin osa neulasmassastaan, jotta ne voivat hyödyntää lisääntyneen valon ja kasvaa. Kaksi Etelä-Suomen ravinteikkaalla turvemaalla tehtyä tutkimusta osoittaa, että kuuset vahvistavat ensin juuriaan ja aloittavat rungon läpimitan kasvattamisen vasta sen jälkeen. Ravinteikkaan ojitetun turvemaan kuusikko voikin elpyä poimintahakkuusta nopeammin kuin on aiemmin oletettu.
- Tuloksemme kyseenalaistavat perinteisen käsityksen siitä, miten puut reagoivat turvemetsien poimintahakkuisiin. Vaikka rungon kasvu viivästyi muutamalla vuodella, juurten kasvun ja hiilensidonnan välitön lisääntyminen viittaa siihen, että puut kykenevät lisäämään hiilensidontaa heti. Ne kuitenkin priorisoivat ensin juurten vahvistamista, minkä jälkeen resurssit kohdennetaan myös rungon kasvuun, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen.
Mainos, juttu jatkuu alla
Keskeiset havainnot:
- Runkojen kasvu lisääntyi viiveellä: Poimintahakkuu lisäsi metsään jätettyjen kuusien runkojen kasvua merkittävästi 3–4 vuoden kuluttua puunkorjuusta.
- Välitön juurten kasvu: Lähellä olevien tukijuurten sekä kauempana olevien vettä ja ravinteita kuljettavien juurten poikkileikkausala kasvoi nopeasti. Juurten poikkileikkausala kasvoi kaksinkertaisesti rungon kasvuun verrattuna viiden ensimmäisen vuoden aikana.
- Välitön hiilensidonta: Tutkimuksessa tehtyjen mittausten mukaan fotosynteesi lisääntyi välittömästi poimintahakkuun jälkeen. Tämä osoittaa hiilensidonnan tehostuneen.
- Hiilen jakautuminen juuriin: Puut priorisoivat hiilen jakamista juuristoon välittömästi poimintahakkuun jälkeen, eli puut investoivat mekaaniseen tukeen sekä ravinteiden ja veden ottoon.
Tavoitteena selvittää kuusien reagointi poimintahakkuuseen
Tammelan Lettosuon koealueella tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin poimintahakatun alueen metsään jätettyjen kuusien kasvuja ja puuaineen hiilen isotooppisuhteita koskemattomalla vertailualueella kasvaviin vastaavanlaisiin kuusiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aiemmin tiheässä kasvuympäristössä kasvaneet kuuset reagoivat vähentyneeseen kilpailuun poimintahakkuun jälkeen. Poimintahakkuu on rehevien suometsien kestävään metsänhoitoon tähtäävä jatkuvapeitteisen metsänhoidon malli, jossa hakkuu keskittyy erikokoisiin ja myös varttuneisiin puihin.
Mainos, juttu jatkuu alla
Tutkimukset tarjoavat arvokasta tietoa käytännön metsätalouteen ja metsänhoitotoimien suunnitteluun, erityisesti silloin, kun etsitään ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja perinteiselle tasaikäiselle metsänhoidolle turvemailla. Tulokset korostavat, että läpimitan kasvun lisäksi on tärkeää mitata myös puiden muita osia, kuten juuria, jotta voidaan ymmärtää puiden monimutkaisia reaktioita erilaisiin hakkuumenetelmiin ja arvioida hakkuista aiheutuvat puiden hiilensidonnan muutokset tarkemmin.