MTK: Uusi EU-strategia vauhdittaa biotaloutta – mahdollisuuksia metsille ja maataloudelle

Biotalous on viime vuosien aikana loistanut poissaolollaan Euroopan unionin päätöksenteossa. Biotaloutta ja on lähestytty rajoituksien ja byrokratian näkökulmasta, eikä metsäalan ja maatalouden mahdollisuuksia ole ymmärretty. EU:n uusi biotalousstrategia tuo toimialan takaisin Euroopan laajuiseen päätöksentekoon, MTK näkee.

EU:n uusi biotalousstrategia antaa tärkeän signaalin eurooppalaiselle biotaloudelle ja fossiilisten korvaamiselle kestävästi luonnosta saatavilla materiaaleilla. Uusi strategia aikoo panostaa erityisesti investointien skaalaamiseen, uusien tuotteiden ja markkinoiden vahvistamiseen, kestävän biomassan tuotantoketjuihin sekä kansainvälisten vientimahdollisuuksien ja kumppanuuksien lisäämiseen.

- Strategian tavoitteet ovat hyvät. On kuitenkin välttämätöntä, että EU ymmärtää olemassa olevat biotalouden toimijat kuten maa- ja metsätaloussektorin. Tärkeää on myös muistaa, että ilman kannattavasti toimivia metsänomistajia ja viljelijöitä ei ole myöskään raaka-ainetta biotalouteen, MTK:n EU-asiantuntija Maria Pohjala sanoo.

Maa- ja metsätalouden näkökulmasta strategia huomio sen, että kestävyyteen liittyvät ratkaisut tulee tehdä paikallisesti, paikallisiin haasteisiin vastaten. Liian usein EU on pyrkinyt määrittämään kriteerejä koko Euroopan tasolla.

- On positiivista, että EU ei lähde rakentamaan uutta kehikkoa kestävyydelle, sillä monet viime vuosina julkaistut sekä päivitetyt EU-aloitteet pitävät sisällään jo paljon kestävyyteen liittyvää sääntelyä. Strategia nostaa luontoarvomarkkinat yhdeksi ratkaisuksi, ja tässä aiheessa MTK voi toimia suunnannäyttäjänä. Tämän lisäksi komission tulee antaa hyvät työkalut metsien kasvuun panostamiseen ja käyttöön viime vuosien rajoittamisen sijaan, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korostaa.

EU:n biotalousstrategiassa mainitaan puurakentamisen ja kiertotalouden edistäminen tärkeinä tavoitteina. Samaan aikaan EU-komissio aikoo tarkastella kaskadikäyttöä, eli materiaalihierarkiaa. Hierarkian tarkoituksena on ohjata raaka-aineita mahdollisimman korkean jalostusarvon käyttöön.

- Kaskadikäytön periaatteet toteutuvat jo nyt markkinoilla, sillä markkinahinnat ohjaavat raaka-ainetta kohti korkeinta jalostusastetta. Tähän liittyvä sääntely olisi turhaa, ja johtaisi markkinahäiriöihin ja tehottomuuteen, Pohjala muistuttaa.

Biotaloudesta ratkaisijaksi valkuaistuotannon ongelmiin

Tärkeä strategian tavoite on myös kemiallisten torjunta-aineiden korvaaminen biopohjaisilla tuotteilla. MTK kaipaa kuitenkin selkeämpää viestiä siitä, miten valkuaistuotantoa voidaan kehittää osana biotalousstrategian toimenpiteitä. Tällä hetkellä maanosa nojaa paljon tuontivalkuaisen varaan.

- Valkuaistuotannon ongelmat ovat tiedossa ja Euroopan tuotannon riippuvuus muihin maanosiin on tunnistettu. Biotalous voi vastata tähänkin ongelmaan monin tavoin, mutta ratkaisumallit ovat uuden strategiankin jälkeen epämääräisiä, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi.

Heikko valkuaisomavaraisuus on eurooppalaisen maataloustuotannon suurimpia kehityskohteita. Kasvienjalostus ja uudet proteiininlähteet ovat mahdollisuuksia, joilla EU voisi tavoitella parempaa valkuaistuotannon omavaraisuusastetta.

Strategia menee seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin käsittelyyn. MTK:n mukaan nyt on aika kääriä hihat, ja muuttaa strategian sisältö konkreettisiksi toimenpiteiksi eurooppalaisten biotalouden edistämiselle.