Maanmittauslaitos teki onnistuneet ilmakuvaukset satelliittipaikannuksen häirinnästä huolimatta

Maanmittauslaitos on julkaissut vuoden 2025 aikana tuotetut ilmakuvat ja laserkeilausaineistot avoimesti kaikkien saataville. Satelliittipaikannuksen häiriöt hankaloittivat kuvauksia, mutta haasteeseen varauduttiin etukäteen ja lentokorkeuden alentaminen auttoi pahimman häirinnän alueilla. Kuvausaineistosta yhteiskunta saa vuosittaiset 18 miljoonan euron hyödyt mm. maa- ja metsätalouteen sekä puolustustoiminnan suunnitteluun.

Maanmittauslaitos ilmakuvasi kolmasosan ja laserkeilasi kuudesosan Suomesta vuoden 2025 aikana. Tuoreet aineistot on nyt julkaistu Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelussa, missä ne täydentävät avoimesti ja maksuttomasti saatavilla olevan koko maan aineiston.

– Olemme kuvanneet Suomea lentokoneesta käsin yhteensä kuuden vuoden ajan kansallisessa ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmassa, ja koko aineisto löytyy nyt Karttapaikalta, kertoo peruspaikkatiedoista ja paikannuksesta vastaava johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitoksesta.

Ilmakuvaus tuottaa digitaalista valokuvaa ja laserkeilaus pistepilven, jonka avulla Maanmittauslaitoksen asiantuntijat laativat kolmiulotteisen mallin esimerkiksi maanpinnan muodoista, puustosta ja rakennuksista.

Aineisto saatiin kerättyä haasteista huolimatta

– Aineiston hankkimiseen toi haasteita esimerkiksi satelliittipaikannuksen häirintä, joka vaikuttaa ilmakuvauslentoihin. Häirinnän vuoksi osa aineistosta jouduttiin keräämään lentämällä normaalia matalammalla, kertoo Laaksonen.

Matalampi lentokorkeus auttaa välttämään satelliittipaikannuksen häirintää, mutta se aiheuttaa Maanmittauslaitoksen asiantuntijoille normaalia enemmän työtä.

– Matalalla lentäminen vaatii enemmän lentämistä eli alueen kuvaaminen on hitaampaa. Lisäksi Maanmittauslaitoksen asiantuntijat joutuvat tekemään tavallista enemmän aineiston jälkikäsittelytyötä, kun paikannustietoja ei ole normaalisti saatavilla, Laaksonen sanoo.

Vuonna 2025 ilmakuvattiin muun muassa Rovaniemen, Porin ja Lahden alueet sekä laserkeilattiin Seinäjoki, Kittilä ja edellisenä vuonna satelliittipaikannuksen häirinnän vuoksi laserkeilaamatta jäänyt Kouvolan alue.

– Haasteista huolimatta kansallisen ohjelman aineisto on nyt hankittu onnistuneesti, ja olemme saaneet kattavasti ilmakuvaa ja laseraineistoa joka puolelta maata, kertoo Laaksonen.

Ilmakuvia ja laserkeilausaineistoa hyödynnetään yhteiskunnan tarpeisiin

Useat viranomaiset hyödyntävät ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistoa. Maanmittauslaitos vastaa aineiston hankkimisesta ja päivittää sen avulla maastotietokantaa, joka on Suomen karttojen ja karttapalveluiden pohjana.

Metsähallitus ja Metsäkeskus käyttävät aineistoa metsien inventointiin ja esimerkiksi puulajiluokitteluun. Ruokavirasto tekee aineiston avulla peltovalvontaa, jonka perusteella määräytyvät maataloustuet. Lisäksi aineistoa käytetään muun muassa tulvakartoituksessa ja puolustushallinnossa.

Kansallinen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelma jatkuu vuoden 2026 alusta entistä useamman organisaation yhteistyönä. Nykyisten kumppaneiden Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja Puolustusvoimien lisäksi tulevassa ohjelmassa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Väylävirasto.

Hyödyt yhteiskunnalle useita miljoonia euroja vuodessa

Aineiston hankinnasta aiheutuvat noin 4 miljoonan euron vuosikulut jaetaan kumppaniorganisaatioiden kesken. Ohjelman rahallisten hyötyjen arvioidaan olevan runsaat 18 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaan osallistuville organisaatioille. Niiden lisäksi aineistoja hyödyntävät lukuisat muut tahot.

– Kokonaisuudessaan hyödyt ovat moninkertaiset kustannuksiin nähden. Yhteistyö mahdollistaa aineiston tehokkaan tuotannon ja hyödyntämisen yhteiskunnan moniin tarpeisiin. Kansallisella ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistolla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle ja turvallisuudelle, ja ohjelman jatko vuosille 2026–2034 tuo varmuutta tulevaisuuteen, summaa Laaksonen.