SKAL: energiahintakriisi vaatii jakeluvelvoitteen alentamista – samalla valtion verotulot kasvaisivat

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää, että energiakriisin haitallisten vaikutusten alentamiseksi Suomi pikaisesti alentaa jakeluvelvoitetta 10 prosenttiyksiköllä. Maaliskuussa 2026 kärjistynyt energiahintakriisi on nostanut dieselin hintaa nopeasti ja lisää kustannuspaineita koko yhteiskunnassa.

Dieselin hinta on noussut rajusti Lähi-idän sodan seurauksena. SKALin ylläpitämän yrityshintaseurannan perusteella dieselin hinta on 25.3. tilanteessa arvonlisäverottomana noussut 53 senttiä verrattuna helmikuun keskihintaan. Verrattuna vuoden 2025 keskihintaan dieselin arvonlisäveroton hinta on nyt 61 senttiä kalliimpaa. Dieselin hinnan nousu on rajumpaa kuin vuoden 2022 Ukrainan sodan alkamisen aikaan.

Dieselin hinnan nousu helmikuusta maaliskuun loppuun on Tilastokeskuksen julkaiseman kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin kustannusosuuksilla laskettua nostanut kuljetusyritysten kustannuksia keskimäärin 8,1 prosenttia, perävaunuyhdistelmillä 10,1 prosenttia. Kustannusnousu yhden kuukauden aikana on täysin poikkeuksellista ja haitallista Suomen kilpailukyvylle.

Neljä vuotta sitten Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiahintakriisin seurauksia lievennettiin jakeluvelvoitetta* alentamalla. Lisäksi haettavaksi tuli SKALin esittämä kuljetusyritysten polttoainetuki.

- Nyt käsillä oleva kriisi edellyttää vastaavia toimia. Meidän tulisi ensi vaiheessa laskea nopeasti jakeluvelvoitetta vähintäänkin 9,5 prosenttiin. Siten voidaan torjua ainakin osa energiahintakriisin negatiivisista vaikutuksista maallemme, vaatii SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Syrjäisen sijaintimme vuoksi korkea hinta vaikuttaa kilpailukykyymme huomattavasti muita maita enemmän. Ennen Lähi-Idän kriisin puhkeamista, vuoden 2026 alussa, jakeluvelvoite Suomessa nousi 16,5 prosentista 19,5 prosenttiin, mikä nosti dieselin hintaa.

Jakeluvelvoite alas vähintäänkin 10 prosenttiyksikköä, samalla valtion verotulot kasvaisivat

Jakeluvelvoitteen alentaminen nykyisestä SKALin esittämällä 10 prosenttiyksilöllä 9,5 prosenttiin alentaisi kuljetusyritysten polttoainekuluja vuositasolla noin 140 miljoonalla eurolla.

- Lisäksi se kasvattaisi valtion verotuloja, sillä fossiilisesta dieselistä polttoaineveroa kerätään uusiutuvaa dieseliä enemmän. SKALin laskelmien mukaan vuotuisesta noin 2,6 miljardin diesellitran kulutuksesta valtion verotulot kasvaisivat noin 57 miljoonalla eurolla, Kujala sanoo.

Päämarkkinoita huomattavasti lähempänä oleva kilpailijamaamme Ruotsi on jo aiemmin tehnyt päätöksen jakeluvelvoitteen merkittävästä alentamisesta hillitäkseen polttoaineiden hintaa. Vuonna 2024 se alensi jakeluvelvoitteensa peräti 6 prosenttiin. Heinäkuusta 2025 alkaen jakeluvelvoite on Ruotsissa ollut 10 prosenttia.

Tällä hetkellä Ruotsi on lisäksi alentamassa polttoaineveroa EU:n minimitasolle.

Dieselin hinnannousun vaikutukset massiivisia

Helmikuusta maaliskuuhun 2026 tapahtunut dieselin hinnan nousu tarkoittaa vuositasolla noin 640 miljoonan euron lisäkustannuksia suomalaisille kuljetusyrityksille. Verrattuna vuoden 2025 keskihintaan vuositason lisälasku polttoaineen hinnasta on noin 730 miljoonaa euroa. Kustannusshokki on valtava noin 9 000 kuljetusyrityksen toimialalle.

SKAL korostaa, että logististen kustannusten nousu on todella haitallista Suomen elinkeinoelämälle.

Muut Euroopan maat ovat alkaneet valmistella erilaisia toimia polttonesteiden hinnannousun ehkäisemiseksi. Nyt käsillä oleva energiakriisi voi jatkua pitkään ja Suomella tulee olla valmiudet toimia asiassa.

- Jakeluvelvoitteen alentaminen on hyvin perusteltua tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. SKALin arvion mukaan 10 prosenttiyksikön lasku alentaisi dieselin hintaa noin 15 senttiä litralta. Kun muutos tapahtuisi kesken vuotta, vaikutus voisi olla tätä suurempikin, SKALin johtaja Petri Murto sanoo.