MTK:n Hemmilä: Droonit voivat mullistaa viljelyn tarkkuuden – sääntely ei saa hidastaa käyttöönottoa

Raskailla maatalousdrooneilla voidaan saada suomalaisille maatiloille lisää tehokkuutta, tarkkuutta ja säästöjä viljelyyn sekä vahvistaa satovarmuutta muuttuvissa oloissa. Suomen on tärkeää pysyä mukana nopeasti etenevässä maatalousteknologian kehityksessä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa ei saa hidastaa pitkillä lupaprosesseilla.

MTK ja Mtech Digital Solutions järjestivät Helsingissä 19.5.2026 tilaisuuden, jossa päättäjät, viranomaiset ja alan toimijat keskustelivat maatalousdrooneista ja niiden käytön esteistä Suomessa ja Euroopan unionissa.

Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa sääntelyn pullonkauloja, droonien käyttölupia sekä EU:n suunnitelmia helpottaa uuden maatalousteknologian käyttöönottoa. Keskusteluissa nousi esiin tarve nopeuttaa droonien lupaprosesseja Suomessa ja EU:ssa sekä lisätä drooniosaamista osana alan koulutusta.

– Maatalousteknologia kehittyy maailmalla nyt vauhdilla. Jos Suomi jää odottamaan, myös suomalaiset tilat jäävät jälkeen. Raskailla maatalousdrooneilla voidaan ottaa merkittävä askel kohti täsmällisempää, kustannustehokkaampaa ja kilpailukykyisempää viljelyä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä.

Maatalousdrooneilla voidaan esimerkiksi ruiskuttaa kasvinsuojeluaineita, seurata peltojen kuntoa ja kohdentaa lannoitusta tarkemmin. Näin voidaan säästää aikaa, vähentää kustannuksia, käyttää tuotantopanoksia aiempaa täsmällisemmin ja parantaa satovarmuutta.

MTK pitää tärkeänä erityisesti Traficomin SORA-lupaprosessien sekä kasvinsuojelussa käytettävien valmisteiden lupakäytäntöjen sujuvoittamista.

– Lupaprosessien on oltava nykyistä nopeampia ja sujuvampia uuden teknologian käyttöönotossa. Asian osalta ei pidä viivytellä, sillä kyse on myös suomalaisen maatalouden kilpailukyvystä ja ruokaturvasta, Hemmilä korostaa.

Suomessa on lisättävä drooniosaamista ja kehitettävä alan koulutusta. Drooniosaamisella on merkitystä myös maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Kriisi- ja poikkeusoloissa laaja käytännön osaaminen voi vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä, parantaa tilannekuvaa ja tukea varautumista. Jos teknologia ja osaaminen jäävät muualla kehitettäviksi, Suomi jää helposti jälkeen sekä ruoantuotannon uudistumisessa että laajemmin kriisinkestävyydessä.