Metsähallituksen hakkuut tuottavat Suomelle miljardiluokan tulot – rajoitukset osuisivat erityisesti Pohjois-Suomeen

Metsähallituksen hakkuut mahdollistavat Suomeen yli 3 600 henkilötyövuotta sekä 1,2 miljardin euron vientitulot sellu- ja sahateollisuudessa. Jos Metsähallituksen hakkuita lähdettäisiin rajoittamaan, iskisi päätökset erityisesti Pohjois-Suomeen. Työpaikkojen ja vientitulojen määrä näillä alueilla vähenisivät huomattavasti.

Tiedot selviävät 4.6.2026 julkaistusta selvityksestä, jonka on tehnyt Sahateollisuus ry:lle konsulttiyhtiö AFRY. Sahateollisuuden mielestä Metsähallituksen hakkuumääriä tulee kasvattaa tulevaisuudessa. Suurempien hakkuumäärien myötä Metsähallituksen tuloutus valtiolle kasvaa. Rahat tulisi korvamerkitä yksityisten metsänomistajien luonnonsuojelurahojen turvaamiseen sekä teknisiä nieluja edistävään ilmastotyöhön.

AFRY on arvioinut Sahateollisuus ry:n toimeksiannosta valtion metsien hakkuiden muutosten vaikutuksia metsätaloudelle ja metsäteollisuudelle. Selvityksen mukaan Metsähallituksen kokonaishakkuiden merkitys Suomen metsätaloudelle ja metsäteollisuudelle on huomattava. Metsähallituksen hakkuiden arvioidaan mahdollistavan yhteensä noin 3 600 henkilötyövuotta, joista noin 2 300 henkilötyövuotta syntyy metsätaloudessa ja noin 1 400 henkilötyövuotta sellu- ja sahateollisuudessa.

Metsähallituksen hakkuiden arvioidaan tuottavan metsätaloudelle noin 445 miljoonaa euroa myyntituloja vuodessa. Sellu- ja sahateollisuuden vientituloiksi arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Hakkuiden mahdollistama arvonlisä on selvityksen mukaan yhteensä noin 630 miljoonaa euroa vuodessa, josta metsätalouden osuus on noin 175 miljoonaa euroa ja metsäteollisuuden noin 455 miljoonaa euroa. Lisäksi Metsähallitus tulouttaa valtiolle vuosittain osan tuloksestaan; vuoden 2025 tuloutus oli noin 140 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat Metsähallituksen keskimääräiseen hakkuutasoon vuosina 2021-2025, mikä oli 6,1 miljoonaa kuutiometriä.

Selvityksessä tarkasteltiin myös skenaariota, jossa Metsähallituksen hakkuita rajoitettaisiin poliittisin perustein kahdella miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. AFRYn arvion mukaan tällainen vähennys merkitsisi koko Suomessa noin 1 000 henkilötyövuoden vähenemää. Vaikutus kohdistuisi erityisesti metsätalouteen, jossa työllisyys vähenisi noin 800 henkilötyövuotta. Teollisuudessa vähennys olisi noin 200 henkilötyövuotta. Metsätalouden myyntitulot vähenisivät noin 150 miljoonaa euroa ja teollisuuden vientitulot noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.

Rajoitusten vaikutukset painottuisivat Pohjois-Suomeen, koska valtion metsät sijaitsevat suurelta osin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kyseisillä alueilla sijaitsee myös paljon teollisen mittakaavan sahayrityksiä. Selvityksen mukaan noin 600 työpaikan vähenemä kohdistuisi Pohjois-Suomeen. Pohjois-Suomessa metsätalouden ostot vähenisivät arviolta 70 miljoonaa euroa vuodessa ja metsäteollisuuden vientitulot noin 75 miljoonaa euroa vuodessa.

AFRYn mukaan kerrannaisvaikutukset Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnille ja muille palveluille metsäalan työpaikkojen vähentyessä olisivat merkittävästi kielteiset. Rajoituksilla olisi myös kielteisiä vaikutuksia kone- ja metalliteollisuudelle sekä investointihalukkuudelle puun jalostamiseen erityisesti edellä mainituilla alueilla.

Sahateollisuus: Valtion hakkuita lisättävä johdonmukaisesti ja tuloutusta hyödynnettävä yksityisten metsänomistajien suojelurahoitukseen

Metsähallituksen metsät kasvavat 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kestävä hakkuumahdollisuus olisi noin 9 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuosina hakkuumäärät ovat olleet keskimäärin noin 6,1 miljoonaa kuutiometriä. Metsähallituksen metsiä sijaitsee erityisesti Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Savo-Karjalan alueilla.

Sahateollisuuden yrityksille puun saatavuus on keskeisin kysymys toimintaympäristössä. Toimialan etujärjestö Sahateollisuus ry toivoo, että päättäjät sitoutuisivat laajasti siihen, että Metsähallituksen metsissä vuotuisia hakkuumääriä kasvatettaisiin johdonmukaisesti kohti yhdeksää miljoonaa kuutiometriä.

- Sahateollisuuden yritykset ovat investoineet ennätysmäärin Suomeen. Ne käyvät ankaraa kilpailua vientimarkkinoilla esimerkiksi Venäjän ja Ruotsin sahateollisuuksia vastaan. Puun saatavuus ja sitä kautta Metsähallituksen hakkuutasot ovat keskeisimpiä toimintaympäristöasioita. Metsähallituksen hakkuiden osalta tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa toimintaympäristö pysyy ennustettavana. Hakkuumääriä tulee nostaa johdonmukaisesti, Sahateollisuuden toimitusjohtaja Aalto toteaa.

Kun Metsähallituksen hakkuita nostettaisiin, myös tuloutus valtiolle kasvaisi. Teollisuudelta saadut kasvavat puukauppatulot tulisi Sahateollisuuden Aallon mielestä korvamerkitä yksityisten metsänomistajien suojelurahojen turvaamiseen ja nostoon sekä ilmastotoimiin, jotka edistävät teknisten nielujen kehitystä.

Suojelurahoihin kohdistuu todennäköisesti leikkauspainetta tulevaisuudessa julkisen talouden kriisin vuoksi, vaikka kysyntä näille rahoille on kasvava jo pelkästään vanhojen metsien suojelemiseksi. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanon osalta tiedetään jo nyt, että rahat tulevat olemaan tiukissa, vaikka suunnitelmasta yritettäisiin tehdä mahdollisimman toteuttamiskelpoinen.

- Velkajarru-Suomessa tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat taloutta. Metsähallituksen hakkuumäärien kasvattaminen lisäisi kasvua, työtä ja toimeliaisuutta sekä kasvattaisi tuloutusta valtiolle. Suuremmista hakkuumääristä saatavat lisätulot tulisi ohjata muun muassa yksityisten metsänomistajien vapaaehtoisen suojelun rahoittamiseen sekä toimiviin ilmastoratkaisuihin. Tämä olisi voittava resepti ilmaston, luonnon ja talouden kannalta, linjaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Luontotoimien lisäksi Suomen pitäisi panostaa aiempaa huomattavasti enemmän myös teknisten nielujen kasvattamiseen. Nopeimmin vaikuttava toimi olisi puurakentamisen lisääminen sekä se, että valtio loisi kannustimia puun käytön lisäämiseen rakentamisessa. Myös teknisten nielujen käyttöönottoon tarvitaan jatkossakin rahallisia panostuksia valtiolta.

Selvityksen rahoitti TT-Säätiö.