Metsäammattilaiset: Tutkijoiden esittämä metsäsektorin uusi suunta on pitkälti jo käytännössä

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä julkaisi hiljattain ehdotuksen suomalaisen metsäsektorin uudistamisesta. Julkaisussa esitetään, että metsien tulevaisuuden arvon tulisi rakentua aiempaa vahvemmin luonnon monimuotoisuuden, hiilimarkkinoiden, luontopalveluiden ja korkean lisäarvon liiketoiminnan varaan. Metsäammattilaisten kannanoton mukaan monet tavoitteista ovat perusteltuja, mutta eivät uusia.

Jalostusaste ei ratkaise hakkuumääriä

Tutkimuksessa arvioidaan, että metsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen mahdollistaisi pienemmät hakkuut. Metsäammattilaisten mukaan johtopäätös yksinkertaistaa metsätalouden ja metsäteollisuuden välistä suhdetta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yhdistys muistuttaa, että metsäteollisuuden korkeampi jalostusaste ei vähennä merkittävästi puun peruskysyntää, sillä pitkälle jalostettuja tuotteita valmistetaan suurelta osin nykyisten tuotantoprosessien sivuvirroista. Myös nykyisille metsäteollisuuden tuotteille on edelleen vahvat markkinat.

Vaikutuksia pitäisi arvioida globaalisti

Metsäammattilaisten mukaan tutkimuksen suurin puute on se, että hakkuiden vaikutuksia tarkastellaan pääasiassa Suomen näkökulmasta.

Jos puun kysyntä maailmalla säilyy ennallaan, Suomessa vähenevät hakkuut voivat johtaa tuotannon siirtymiseen maihin, joissa metsien käyttöä ohjaavat ympäristövaatimukset ovat Suomea heikommat. Yhdistyksen mukaan tällainen niin sanottu hakkuuvuoto voi heikentää luonnon monimuotoisuutta ja ilmastohyötyjä maailmanlaajuisesti.

Suomen osuus maailman metsien pinta-alasta ja teollisesta puuntuotannosta on pieni, joten metsien käyttöä tulisi tarkastella osana globaaleja materiaalivirtoja.

Puu korvaa fossiilisia raaka-aineita

Kannanotossa todetaan, että puun käyttö ilmastoratkaisuna jää tutkimuksessa liian vähälle huomiolle.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Puuta hyödynnetään muun muassa rakentamisessa, pakkauksissa, tekstiileissä, kemianteollisuudessa ja biojalostamoissa. Näillä tuotteilla voidaan korvata fossiilisia tai runsaasti energiaa vaativia materiaaleja, kuten terästä, betonia, muovia ja öljypohjaisia kemikaaleja.

Metsäammattilaisten mukaan ilmaston kannalta olennaista ei ole pelkästään hiilen sitoutuminen Suomen metsiin, vaan myös uusiutuvan puun kyky korvata fossiilisia raaka-aineita maailmanlaajuisesti.

Luontopalvelut täydentävät metsäteollisuutta

Yhdistys pitää myönteisenä, että tutkimuksessa nostetaan esiin luontomatkailu, hyvinvointipalvelut ja luonnontuotteet uusina liiketoimintamahdollisuuksina.

Niiden arvioidaan kuitenkin täydentävän nykyistä metsäsektoria pikemminkin kuin korvaavan metsäteollisuutta, jonka vientitulot ja työllisyysvaikutukset ovat edelleen huomattavia.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Samalla Metsäammattilaiset korostaa, että luontopalvelujen kehittämisessä matkailua tulisi ohjata hallitusti tarkoitukseen soveltuville alueille turvallisuuden ja luonnon kestävän käytön varmistamiseksi.

Talousmetsien luonnonhoitoa on kehitetty pitkään

Tutkimuksen tavoin myös Metsäammattilaiset pitävät luonnon monimuotoisuuden turvaamista keskeisenä tavoitteena.

Yhdistyksen mukaan suomalaisessa metsätaloudessa luonnonhoitoa on kuitenkin kehitetty järjestelmällisesti jo yli 30 vuoden ajan. Talousmetsien luonnonhoidon ja suojelun nähdään täydentävän toisiaan, eikä kyse ole joko–tai-asetelmasta.

Metsäammattilaisten johtopäätös

Metsäammattilaisten mukaan metsien käytöstä käytävässä keskustelussa tarvitaan nykyistä vahvempaa globaalia näkökulmaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yhdistys katsoo, että vastuullisesti hoidetuissa metsissä tuotettu uusiutuva puu voi samanaikaisesti tukea luonnon monimuotoisuutta, korvata fossiilisia raaka-aineita ja vähentää painetta lisätä puuntuotantoa alueilla, joilla metsien käyttö on Suomea vähemmän kestävää.

Kirjoituksen mukaan keskeinen kysymys onkin, voisiko maailman kestävimpiin kuuluva metsätalous olla ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin puuntuotannon siirtyminen maihin, joissa ympäristövaatimukset ovat heikompia.