Teknologiateollisuuden Teppo Säkkinen: Päästökaupan höllentäminen kasvattaisi painetta metsien hiilinieluille
EU:n kasvava paine päästökaupan ehtojen lieventämiseen voisi siirtää painetta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi metsien hiilinieluihin sekä liikenteeseen, rakennusten lämmitykseen, maatalouteen ja kotitalouksiin, arvioi Teknologiateollisuuden kestävän kasvun johtaja Teppo Säkkinen.
– Metsäsektorille tämä tarkoittaa kasvavaa painetta hiilinielujen vahvistamiseen tilanteessa, jossa nieluihin liittyvä epävarmuus on kasvanut. Mitä tehokkaammin fossiiliset päästöt saadaan alas päästökaupan piirissä, sitä vähemmän ilmastopolitiikan onnistuminen jää epävarmojen biologisten nielujen varaan, Säkkinen sanoo.
Ilmastotoimien painopiste päästökauppasektorilla
EU:n ilmastopolitiikan kokonaisuus voidaan metsäsektorin kannalta nähdä Säkkisen mukaan kiikkulautana. Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää sekä voimakkaita päästövähennyksiä että maankäyttösektorin hiilinieluja, mutta olennaista on, kuinka suuri vastuu kummallekin asetetaan.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
– Päästökauppasektorin pitäisi kantaa jopa kokoaan suurempi osa päästövähennyksistä. Erityisesti energiasektorilla päästöjä voidaan vähentää suhteellisen kustannustehokkaasti. Lisäksi sähköntuotannon puhdistuminen mahdollistaa vähennyksiä muualla yhteiskunnassa esimerkiksi sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden kautta.
Säkkinen muistuttaa, että piipun päästä tulevia päästöjä voidaan mitata huomattavasti tarkemmin kuin miljoonien metsähehtaarien hiilitasetta. Metsien nieluihin liittyy sekä laskennallista epävarmuutta että luonnonolosuhteiden aiheuttamia riskejä.
Ilmaston lämmetessä metsäpalot, kuivuus, kasvitaudit ja tuhohyönteiset voivat yleistyä. Samalla metsään ja maaperään sitoutunutta hiiltä voi vapautua takaisin ilmakehään.
– Jos fossiilisten päästöjen vähentämistä hidastetaan ja suurempi osa ilmastotavoitteesta jätetään metsien ja muun maankäyttösektorin nielujen varaan, tavoitteen saavuttamisen epävarmuus kasvaa. Mitä tiukempi päästökauppalinja on, sitä pienempi paine kohdistuu maankäyttö- ja metsäsektoriin.
Heikkoa nielukehitystä kompensoitava päästövähennyksillä
Säkkisen mukaan matkalla kohti EU:n ilmastoneutraaliutta painopisteen pitää olla päästöjen vähentämisessä ja fossiilisista polttoaineista irtautumisessa.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
– Nieluja tarvitaan, mutta niiden varaan ei pitäisi rakentaa korvaavaa vaihtoehtoa päästövähennyksille.
Kun Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite asetettiin vuonna 2019, metsien ja muun maankäyttösektorin nielujen arvioitiin kehittyvän nykyistä suotuisammin. Säkkinen uskoo kuitenkin, että polku tavoitteeseen on edelleen olemassa.
– Tavoitetta helpottaa, kun varsinaisten päästöjen vähentämisessä kehitys on ollut monilta osin ennakoitua nopeampaa.
Heikommaksi osoittautunutta nielukehitystä ei Säkkisen mukaan voida kattaa yksin metsissä tapahtuvilla toimilla. Päästövähennyksiä voidaan vahvistaa sektoreilla, joilla teknologiat ovat jo olemassa ja investoinneilla voidaan saada aikaan suuria ja todennettavia vähennyksiä. Samalla tarvitaan nieluja vahvistavia toimia.
Säkkinen nostaa esimerkiksi Ruotsin, joka on rakentanut ilmastotavoitteensa vahvojen päästövähennysten sekä niitä täydentävien teknisten nielujen, metsien lisäisten toimien ja kansainvälisen yhteistyön varaan.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
EU-tasolla päästökaupan höllentäminen siirtäisi Säkkisen mukaan painetta muun muassa liikenteeseen, rakennusten lämmitykseen, maatalouteen ja kotitalouksiin.
– Näillä sektoreilla päästövähennysten kustannukset ovat usein korkeampia ja poliittisesti haastavat toimet osuvat suoremmin kansalaisten arkeen.
Metsäteollisuudelle uusi rooli biogeenisen hiilen jatkojalostuksessa
Metsäteollisuuden rooli EU:n ilmastopolitiikassa ei Säkkisen mukaan rajoitu metsien hiilinieluihin. Metsäsektori voisi tuottaa myös teknologisia hiilenpoistoja ja raaka-ainetta fossiilisia ratkaisuja korvaaviin tuotteisiin.
– Biogeeninen hiilidioksidi voi muodostua uudeksi osaksi ilmastoratkaisujen ja biotalouden arvoketjua.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Suomessa vapautuu vuosittain noin 30 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia ennen kaikkea metsäteollisuudessa ja bioenergialaitoksissa sekä myös biokaasun tuotannossa. Hiilidioksidin talteenotto voisi mahdollistaa sen pysyvän varastoinnin, sitomisen pitkäikäisiin tuotteisiin tai hyödyntämisen esimerkiksi fossiilisia polttoaineita korvaavien synteettisten polttoaineiden tuotannossa.
EU-tason sääntelyssä ratkaisevaa on Säkkisen mukaan se, millaiset kannusteet biogeenisen hiilidioksidin talteenotolle rakennetaan.
– On tärkeää, ettei bioperäistä hiilidioksidia kohdella sääntelyssä fossiilista hiilidioksidia epäedullisemmin. Päästökauppa ajaa fossiilisten käyttöä alas myös metsäteollisuuden laitoksissa.
Suomen kannalta asiaa korostaa se, ettei maassa ole ainakaan toistaiseksi tunnistettu soveltuvia geologisia hiilidioksidin varastointipaikkoja. Kuljettaminen esimerkiksi Pohjanmeren varastoihin lisää kustannuksia, mikä Säkkisen mukaan korostaa myös hiilidioksidin pitkäaikaisen hyötykäytön merkitystä.
Päästökaupan puolustaminen on myös metsäsektorin etu
Säkkisen mukaan päästökauppakeskustelu nähdään helposti energiaintensiivisen teollisuuden ja energiantuotannon kysymyksenä, vaikka vaikutukset ulottuvat myös metsäsektorille.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
– Jos päästökaupan päästövähennyksiä hidastetaan mutta EU pitkän aikavälin ilmastotavoitteista pidetään kiinni, vähennysten ja poistojen on tultava muualta.
EU:n päästökauppa otettiin käyttöön vuonna 2005, ja Säkkisen mukaan järjestelmä on auttanut puolittamaan siihen kuuluvien alojen päästöt EU. Suomelle järjestelmä on hänen mukaansa erityisen tärkeä, koska vähäpäästöiseen sähköntuotantoon, energiatehokkuuteen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen on investoitu pitkään.
– Suomen kannalta kysymys on siitä, säilyykö jo tehtyjen vähäpäästöisten investointien kilpailuetu. Suomen kannattaa olla etulinjassa puolustamassa päästökauppaa ja rakentaa sen tueksi koalitiota eri maiden kanssa.
