Oikeudellinen arvio: Suomella on liikkumavaraa ennallistamisasetuksen toimeenpanossa

MTK:n tilaaman oikeudellisen arvion mukaan Suomella on ennallistamisasetuksen toimeenpanossa merkittävää kansallista liikkumavaraa. Arvion mukaan EU:n luontotyyppien tulkintakäsikirja eli habitaattimanuaali ei ole oikeudellisesti sitova säädös, ja Suomi voi tieteellisin perustein tarkentaa luontotyyppien määrittelyä kansallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

MTK pyysi riippumatonta oikeudellista arviota Euroopan unionin luontodirektiivin luontotyyppien tulkintakäsikirjan eli habitaattimanuaalin oikeudellisesta asemasta ja merkityksestä Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa.

Arvion laati Geradin Partners Asianajotoimisto Oy:n senior counsel, entinen oikeuskansleri, OTT Tuomas Pöysti.

Arvion rahoittivat MTK, Metsämiesten Säätiö, Marjatta ja Eino Kolin säätiö, Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden sekä maa- ja metsätaloustuottajien ruotsinkielinen keskusjärjestö SLC.

– Rahoittajat katsoivat riippumattoman oikeudellisen arvion tarpeelliseksi, sillä ennallistamisasetuksen toimeenpanon kustannusten on arvioitu nousevan erittäin suuriksi ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti maa- ja metsätalouteen sekä maanomistajiin vuosikymmenten ajaksi, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri sanoo.

Habitaattimanuaali ei ole oikeudellisesti sitova

Arvion keskeinen johtopäätös on, ettei habitaattimanuaali ole oikeudellisesti sitova säädös, vaikka sillä on merkittävä asema EU:n luonnonsuojelujärjestelmässä.

Arvion mukaan Suomen on mahdollista tehdä kansallisiin olosuhteisiin perustuvia ja tieteellisesti perusteltuja tarkennuksia luontotyyppien määrittelyyn. Luontotyyppien ekologista ydinsisältöä ei kuitenkaan voida muuttaa taloudellisista tai poliittisista syistä.

Suurimpien kansallisten joustomahdollisuuksien arvioidaan liittyvän ennallistamisasetuksen omiin joustoihin, toimenpiteiden kohdentamiseen ja priorisointiin sekä kustannustehokkaisiin toteutustapoihin.

Arviossa tarkastellaan myös muiden boreaalisten EU-maiden käytäntöjä. Sen mukaan Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua ovat täydentäneet habitaattimanuaalia kansallisilla kriteereillä ja tulkinnoilla.

– Luontotyyppimääritelmät ovat koko ennallistamisasetuksen toimeenpanon kannalta ratkaisevassa asemassa. Toivomme, että arvio auttaa ymmärtämään paremmin sekä määritelmien merkitystä että niitä oikeudellisia mahdollisuuksia, joita kansallinen liikkumavara Suomelle tarjoaa, Kristeri sanoo.

Hänen mukaansa arvio vahvistaa käsitystä siitä, että Suomi voi tehdä omia ratkaisujaan EU-oikeuden asettamissa rajoissa.

– Kansallista liikkumavaraa voidaan hyödyntää tavalla, joka huomioi luonnon monimuotoisuuden tavoitteet, maanomistajien oikeudet sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset, Kristeri toteaa.

Suunnitelma ei itsessään velvoita maanomistajia

Arviossa korostetaan myös, ettei kansallinen ennallistamissuunnitelma sellaisenaan luo uusia velvollisuuksia yksittäisille maanomistajille.

Suunnitelmassa käytettävillä luontotyyppien määritelmillä ja niiden kansallisella tulkinnalla, tietopohjalla, tavoitteilla sekä toimenpiteiden kohdentamisella on kuitenkin arvion mukaan huomattava merkitys sille, millaiseksi ennallistamisasetuksen toimeenpano Suomessa muodostuu.

EU:n ennallistamisasetuksen mukaan jäsenmaiden tulee toimittaa kansalliset ennallistamissuunnitelmansa Euroopan komissiolle syyskuun 2026 alussa. Suomen valmistelu on edelleen kesken, ja ministeriöt ovat ilmoittaneet, ettei suunnitelma valmistu alkuperäisessä aikataulussa.

Arvion keskeiset johtopäätökset:

• Habitaattimanuaali ei ole oikeudellisesti sitova säädös.
• Luontotyyppien määrittelyä voidaan tarkentaa kansallisiin oloihin tieteellisin perustein.
• Luontotyyppien ekologista ydinsisältöä ei voida muuttaa taloudellisista tai poliittisista syistä.
• Kansallista liikkumavaraa voidaan hyödyntää muun muassa toimenpiteiden kohdentamisessa, priorisoinnissa ja kustannustehokkaissa toteutustavoissa.
• Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua käyttävät kansallisia tulkintoja ja kriteerejä luontotyyppien määrittelyssä.
• Kansallinen ennallistamissuunnitelma ei sellaisenaan luo uusia velvollisuuksia yksittäisille maanomistajille.