Metsätrans-Lehti Oy
Metsäteollisuus

Puutuoteteollisuus selvitti: kuntapäättäjät yli puoluerajojen suhtautuvat erittäin myönteisesti puurakentamiseen

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikkia puolueita yhdistää vahva halu rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta raaka-aineesta puusta. Tällä hetkellä jo joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Kuntapäättäjien erittäin myönteinen suhtautuminen (57 % vastanneista) julkiseen puurakentamiseen johtuu uusiutuvan puumateriaalin matalasta hiilijalanjäljestä, puurakennusten miellyttävästä sisäilmasta sekä raaka-aineen kotimaisuudesta. Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.

Kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat. Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on 8 miljardia vuodessa – siitä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.

- Vaikka kunnissa on voimakas tahtotila edistää puurakentamista puoluekannasta riippumatta, niin silti suuressa osassa kuntia ei ole laadittu julkisen rakentamisen strategiaa. Ainoastaan 48 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapoliitikoista tai virkamiesjohtajista tunnisti tällaisen strategian oleva olemassa, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Kunnat tarvitsevat julkisen rakentamisen strategian, joka ohjaa tulevaisuuden kestävää rakentamista. Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, minkälaisessa ympäristössä kuntalaiset, lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät, Mikkola korostaa.

Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puurakentaminen leikkaa rakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia. Mikkola korostaa, että tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei.

- Kunnissa tarkastellaan jo nyt oman rakennuskannan ilmastorasitusta. Tässä huomio on kiinnitettävä rakennusvaiheeseen, sillä jatkossa rakennuksissa käytettävä energia siirtyy kohti päästöttömiä muotoja ja materiaalien osuus rakennusten päästöistä puolestaan nousee 70 prosenttiin, Matti Mikkola toteaa.

Puukerrostalot saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason

Valloillaan on käsitys puurakentamisen korkeasta hinnasta. Suomessa puukerrostalot ovat kuitenkin saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason. Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 prosenttia betonikerrostaloja edullisempia.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Peräti 81 prosenttia päättäjistä piti kokemustaan hankintaprosessista ja rakennuttamisen sujumisesta erittäin tai varsin hyvänä. Silti vastaajista 23 prosenttia näkee kuntansa hankintaosaamisen puurakentamisessa olevan vielä puutteellista. Osaamista on siis kehitettävä, jotta kunnat saavuttavat kansalliset puurakentamistavoitteet.

Tärkeimmäksi puurakentamisen valintatekijäksi kuntien päättäjät nostivat rakennusten terveellisyyden (78 %). Myös rakentamisen korkea laatu koetaan erittäin olennaiseksi (65 %). Muita seikkoja olivat paloturvallisuus (58 %) ja energiatehokkuus (55 %). Aluetaloudelliset hyödyt mainittiin niin ikään: metsänomistajat, puutuotteiden valmistajat, rakennusyritykset ja palveluntuottajat tuovat kunnalle kaivattua elinvoimaa ja entistä enemmän myös vientituloja.