Metsätrans-Lehti Oy
Metsäkoneurakointi

Metsäkoneenkuljettajien työkyky ja työhyvinvointi hyvällä tasolla nuoremmilla, mutta heikkenevät iän karttuessa

Työhyvinvointia ja tuottavuutta metsäkoneenkuljettajille -tutkimuksen perusteella metsäkoneenkuljettajien työkykyindeksi on erinomainen alle 25-vuotiaiden kuljettajien keskuudessa, mutta ikääntymisen myötä työkykyindeksi laskee ja hajonta kasvaa. Kokemus työn itsenäisyydestä oli tutkimuksen mukaan yksi keskeisimpiä työhyvinvoinnin tekijöitä. Toisaalta esimerkiksi kognitiivisesti vaativat työt kuormittavat ja korostavat työn organisoinnin ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä.

Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa ja Metsämiesten säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Työhyvinvointia ja tuottavuutta metsäkoneenkuljettajille” selvitettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon kanssa metsäkoneenkuljettajien työkykyä, työhyvinvointia sekä hyviä kuljettajalähtöisiä käytänteitä hyvän työvireyden ylläpitämiseksi.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Tutkimuksessa mitattiin työkykyä Työterveyslaitoksen kehittämällä työkykyindeksillä, joka ottaa huomioon työkyvyn eri osa-alueet ja pisteyttää vastaukset indeksiksi. Tutkimus toteutettiin metsäkoneenkuljettajille suunnatulla sähköisenä kyselytutkimuksena, joka sisälsi kysymyksiä kuljettajien työympäristöstä, työn organisoinnista ja työhyvinvoinnista töissä sekä vapaa-ajalla, ja lisäksi työkykyindeksiin liittyviä kysymyksiä.

Metsäkoneenkuljettajien työkykyindeksi oli korkeimmillaan alle 26-vuotiaiden ikäryhmässä (keskiarvo 44,2), joka myös poikkesi tilastollisesti merkitsevästi kaikista muista ikäryhmistä. 26–55-vuotiaiden eri ikäryhmien työkykyindeksit vaihtelivat ollen 41,1–42,1. Sen sijaan vähintään 56-vuotiaiden keskimääräinen työkykyindeksi (37,9) pysyi vain niukasti hyvän rajoissa (vähintään 37). Verrattuna elinaikaiseen parhaaseen alle 26-vuotiaiden keskiarvo oli 8,6 (asteikko 0–10) laskien vähintään 56-vuotiaiden ikäryhmän keskiarvoon 7,4. Suomessa ei ole luotettavaa ajantasaista tietoa metsäkoneenkuljettajien ikäjakaumasta, mutta eri tiedonlähteiden perusteella ja suuntaa-antavan arvion mukaan vähintään 56-vuotiaita on noin neljännes kuljettajista.

Työkyky ja -hyvinvointi voivat pysyä korkealla tasolla läpi työuran, jos työntekijä pääsee kehittymään ja käyttämään kertynyttä tietotaitoa. Metsäkonetyössä ongelmaksi muodostuu se, että uralla eteneminen ja työnkuvan vaihtuminen ovat hyvin rajattuja. Iän lisäksi työkyvyn riskitekijöitä ovat ylipaino, terveyshaasteet (sekä fyysinen terveys että mielenterveys) ja työttömyys. Työkykyä alentavat riskitekijät koskettavat myös nuoria ikäluokkia.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kokemus työn itsenäisyydestä ja oman työn hallinnasta on yksi keskeisimpiä työhyvinvoinnin tekijöitä. Yleisimmin vastattu työn hyvä puoli metsäkoneenkuljettajilla oli työn itsenäisyys, mutta myös metsä työympäristönä koettiin työhyvinvointia lisääväksi tekijäksi.

Lähes kaikki (94,8 %) vastaajat kokivat, että metsäkoneiden ergonomia on parantunut ja fyysinen rasitus pienentynyt. Kuitenkin istumatyö ja kognitiivisesti vaativat työt kuormittavat kuljettajaa ja korostavat työn organisoinnin, tauotuksen ja omasta työhyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä.

Työn sujuvuutta hidastaviksi tekijöiksi koettiin konekorjuuseen heikosti soveltuvat leimikot (66,6 %), työmäärän rajut vaihtelut (40,6 %), oma vireystilan heikkous tai vähäinen uni (39,3 %), pitkät työmatkat (37,8 %) sekä oma fyysinen kunto tai kivut (30,6 %).

Metsäkoneenkuljettajan itsenäinen työnkuva korostaa työn kokonaisuuden hallintaa ja itsensä johtamista. Henkilökohtaisilla elämäntavoilla ja valinnoilla, kuten ravinnolla, liikunnalla ja levolla, on suuri merkitys työ työkykyyn, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Vaikka kullakin henkilöllä on oma vastuu ja oikeus omiin valintoihin, tulee työn suunnittelua, tekemistä ja terveellisiä elämäntapoja tukea niin, että työhyvinvointi tulee huomioiduksi. Työnantajien näkökulma metsäkonetyön johtamiseen jäi kuitenkin tämän tutkimuksen rajauksen ulkopuolelle.

Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2019 ja siihen vastasi 461 metsäkoneenkuljettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa ei tarkasteltu metsien käyttöä koskevan julkisen keskustelun vaikutusta kuljettajien työhyvinvointiin.