Ensimmäiset Renault Keraxit puunajossa
Uutta väriä Suomen puutavara-autokantaan tuovat ensimmäiset Renault Kerax –puutavara-autot ovat jo tositoimissa. Ensimmäisen auton varustelu valmistui Alucarilta tammikuun lopulla (2008). Saman tien perholainen Jouko Huopana pääsi ensimmäisenä Kerax –puutavara-autoilijana ottamaan tuntumaa uuteen työkaluunsa.
Renault on tuttu merkki Huopanan yrityksessä jo vuosikymmenen ajalta. Puunajon lisäksi maidonkuljetuksessa mukana olevalla Huopanalla on maitoautona Renault Premium. 10 litran 420 hv –moottorilla varustettu 2-akselinen.
Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy
- Kokemukset siitä ovat todella hyvät ja ne vaikuttivat vahvasti tähän valintaan, kertoo Jouko. Uusi ”työkaveri” puunajossa on Dxi11 –moottorilla varustettu 450 hevosvoimainen napaperäversio automaattisella Optidriver –vaihteistolla. Maksimivääntö, 2150 Nm, irtoaa 1.000–1.300 kierroksella.
– Kyllä Kivelän Erkki esitti vaihtoehdoksi myös nyt keväällä tulevaa 13 –litraista versiota, mutta minä halusin ehdottomasti tämän 11-liraisen moottorin, se on samaa perua kuin maitoautomme 10-litrainen, kestävä ja tunnetusti taloudellinen.
Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy
Oikein ”vanhan ajan” automieheksi tunnustautuva Jouko Huopana on ajanut puuta vuodesta 1979 ja kokemusta on monesta automerkistä. Asiakkaana on Metsäliitto. Puun toimituspaikkoja on useita, Äänekoski, Pietarsaari, Kyyjärvi Pihtipudas…
Uuden automerkin tulo puunajoon näkyy tietysti tehtaan mittaportilla tai odotusalueella. Sen ovat Jouko ja kuljettaja Veli-Pentti Isokangas viime viikkoina kokeneet. – Ammattiveljet ovat olleet hyvin kiinnostuneita ja juttukavereita ja kyselijöitä riittänyt, yleisimmin on kyselty kuinka tämä jaksaa vetää.
Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy
- Olen yllättynyt, kuinka hyvin tämä jaksaa, sanoo Jouko. - Edellisessä autossa hevosvoimia on paljon enemmän, ja tuossa yhdessä mäessä olen vähän vertaillut, eikä ero ole suuren suuri. Edellinen meni sen ylös kuutta kymppiä, tällä nopeus on mäen päällä 55. Metsässäkään ei voima lopu edes automaatilla, kuorma tulee pahastakin paikasta. Ja onhan tässä manuaalivaihdekin, vaikka kytkinpoljinta ei olekaan.
Auto on mukava ajettava maantiellä, ketterä maastossa, luettelee Jouko ensimmäisiä huomioitaan autosta. Myös polttoaineenkulutus on kohdallaan, sitä on seurattu tarkasti. – Olemme päässet jopa alle 50 litran keskikulutukseen, se on aika vähän, onhan kyseessä napaperäinen automaatti.
Kiitosta saa myös maastokelpoisuus, iso maavara ja teräspuskuri. – Voi huoletta ajaa käännökset penkan päälle ja nojata lumipenkkaankin.
No entäpä paino, sehän on yksi tärkeä tekijä auton kokonaistaloudellisuudessa. – Auton omapaino on vain 10.500 kiloa, sanoo Jouko. Perävaununa Huopanalla on jykiläinen jatkokärry.
Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy
Käteviä pikkuasioitakin autosta löytyy. Vaikkapa ajovalojen polttimon vaihto. – Kaikki on yhden sokan takana. Kun sen irrottaa koko umpio kääntyy esiin.
Parin kolmen viikon käyttökokemusten perusteella Jouko on siis tosi tyytyväinen hankintaansa. – Vaikka ei vielä voi tietenkään sanoa, onko tämä pitkässä juoksussa hyvä vaihtoehto puun ajoon. Tule kysymään sitten kun tällä on ajettu miljoona kilometriä, nauraa Jouko.
Jos on Jouko tyytyväinen uuteen autoon, niin Veli-Pentti Isokangas on suorastaan ihastunut auton ajettavuuteen ja mukavuuteen, myös vaihteisto saa kiitosta, mentiin sitten metsässä tai maantiellä. – Olen ajanut puuautolla neljä miljoonaa kilometriä ja monella merkillä. Vasta nyt tiedän millaista hyvällä puuautolla on ajaa, kuvailee mies.