SKAL Kuljetusbarometri 1/2022: Polttoaineen kulutuksella suurin merkitys kalustohankinnoissa, myös jakeluinfran puute esteenä vaihtoehtoisille käyttövoimille

Vuoden alusta kuljetusyritys on voinut hakea tukea myös sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen lisäksi. Tuet ovat tervetulleita, mutta eivät johda nopeasti laajamittaiseen käyttövoimamuutokseen, sanoo kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL.

Tuoreen SKAL Kuljetusbarometrin perusteella tavaraliikenteen käyttövoimat eivät ole mullistumassa. Peräti 85 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tankkaus- ja latausinfrastruktuurin puutteet estävät investoinnit vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävään kalustoon. Lähes yhtä moni pitää hankintatukia riittämättöminä kannustimina ja arvioi, että investointi vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ei olisi taloudellisesti kannattavaa tuista huolimatta.

– Heikko kannattavuus ja kuljetuksista maksettava hinta alentavat investointikykyä eivätkä kannusta yrityksiä laajamittaiseen käyttövoimamuutokseen. Kannustamme kuitenkin yrityksiä hyödyntämään hankintatukia, varsinkin jos niiden asiakkaat näkevät investoinnin edut ja ovat valmiita osallistumaan kustannuksiin, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Vuoden 2021 lopussa liikennekäytössä oli noin 94 800 kuorma-autoa. Näistä dieselkäyttöisiä oli 92 000 (97 %), kaasukäyttöisiä 300 (0,3 %) ja sähkökäyttöisiä 9 kappaletta.

Kuljetusbarometrin 12. tammikuuta julkaistun osion perusteella kuljetusyritysten kannattavuusodotukset ovat laskeneet hälyttävän alas. Kannattavuutta alentavat erityisesti ennätyskorkeat polttoainekustannukset, mutta myös esimerkiksi kaluston huolto on kallistunut komponenttipulan vuoksi, paljastaa Kuljetusbarometri.

Polttoainetehokkuus painaa vaa’assa, kuljetusyrityksissä tehdään jatkuvia ilmastotekoja

Polttoaineen kulutus on tärkein tekijä kuljetuskalustohankinnoissa, toteaa 92 prosenttia Kuljetusbarometriin vastanneista. Kuljetusyritykset kehittävät energiatehokkuuttaan jatkuvasti, kulutusta pyritään alentamaan esimerkiksi ennakoivalla ajotavalla, reittioptimoinnilla ja korkealla täyttöasteella. Suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat jo tehneet merkittäviä ympäristötekoja, kun yhdistelmäkoko on Suomessa kasvatettu EU:n suurimmaksi. Näin on saatu alennettua merkittävästi päästöjä rahtitonnia kohti.

Kujalan mukaan kuljetusyritykset ovat jo pitkään kehittäneet toimintojaan niin, että polttoainetta kuluisi mahdollisimman vähän.

Käytössä oleva teknologia rajoittaa käyttövoimamuutoksen mahdollisuuksia. Lähes 90 prosenttia vastanneista kertoo, että diesel on ainoa soveltuva vaihtoehto kuljetusten käyttövoimaksi. Siksi dieselin hintaa korottavilla päätöksillä on vain rangaistusvaikutus, ei toivottua ohjausvaikutusta vihreämpiin kuljetusratkaisuihin:

– Riippuvuus dieselpolttoaineesta on tosiasia. Ennen pitkää uudet teknologiat lisäävät vaihtoehtoja, mutta juuri nyt korkeat polttoainekustannukset vain heikentävät kansallista kilpailukykyämme ja kuljetusyritysten investointikykyä, Kujala sanoo.

Taustatiedot hankintatuesta:

• Laki sähkö- ja kaasukäyttöisten tavarankuljetusajoneuvojen hankintatuesta tuli voimaan 1.1.2022.
• Paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan voi saada 2 000–6 000 euron ja nesteytettyä kaasua käyttävälle 14 000 euroa tukea.
• Sähkökäyttöiselle kuorma-autolle voi saada tukea kevyen kuorma-auton 6 000 eurosta raskaan ajoneuvoyhdistelmän vetoauton 50 000 euroon saakka.
• Sähkökäyttöiselle pakettiautolle voi saada tukea 2 000–6 000 euroa ja kaasukäyttöiselle pakettiautolle 2 000 euroa.
• Vuoden 2021 lopussa liikennekäytössä oli noin 94 800 kuorma-autoa. Näistä dieselkäyttöisiä oli 92 000 (97 %), kaasukäyttöisiä 300 (0,3 %) ja sähkökäyttöisiä 9 kappaletta. Liikennekäytössä on myös noin 2 100 bensiinikäyttöistä kuorma-autoa, joiden käyttötarkoitus on käytännössä muu kuin tavaraliikenne (esim. raskaat Pick-up-autot).

Lähde: Traficom

SKAL Kuljetusbarometrin tuloksia:

• Kuljetusbarometrin mukaan diesel on käyttövoimana 97 prosentissa kaikista suunnitelluista kalustohankinnoista. Tämä osoittaa sen, että korkealla polttoaineen hinnalla ei ole tavaraliikenteessä ohjausvaikutusta vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, kun ne eivät kuljetusten luonteen vuoksi sovellu kuljetustehtäviin. Lähes 90 prosenttia vastaajista totesi, että diesel on heille ainoa vaihtoehto käyttövoimaksi.
• Pula raaka-aineista ja komponenteista on ongelma monella teollisuuden alalla, eikä kuljetusala ole poikkeus. Tilanne heijastuu kuljetusyritysten toimintaan muun muassa kaluston poikkeuksellisen pitkinä toimitusaikoina sekä varaosien rajuna hinnannousuna. Jos uutta ei ole saatavilla kohtuullisella aikataululla, kalustoa hankitaan myös käytettynä. Lähes puolet vastanneista arvioi, että varaosien heikko saatavuus vaikeuttaa kaluston huoltoa. Hieman alle kolmanneksessa yrityksistä varaosapula on aiheuttanut viivytyksiä kuljetusaikatauluihin. Tämä on merkittävä tieto.
• Kalustohankinnat heijastelevat kuljetustoiminnan näkymiä ja kasvuodotuksia sekä kykyä investoida uusiin ajoneuvoihin. Heikosti kannattava yritys ei pysty investoimaan uuteen, vähemmän kuluttavaan kuljetuskalustoon.
• SKAL Kuljetusbarometri 1/2022 osa 1 (12.1.2022) kertoo, että kuljetusyritysten kannattavuus on erittäin heikko viimeisten 12 kuukauden voimakkaan kustannusnousun vuoksi. Vain 11 prosenttia Kuljetusbarometriin vastanneista suunnittelee kasvattavansa kalustomääräänsä alkuvuonna. Pitkäaikaisseurannasta nähdään, että kuorma-autokaupoilla oli tungosta viimeksi alkuvuonna 2018.
• Kalustotyyppiä valittaessa kuljetusyrittäjät asettavat suurimman painoarvon polttoaineen kulutukselle, muut käyttökustannukset hyvänä kakkosena. Vasta kolmannella sijalla tulee hankintahinta. Vastanneista 82 prosenttia hakee kalustoinvestoinneilla kuljetusten tehostamista. Kolme neljästä vastanneesta näkee asiakkaan vaatimukset tärkeinä hankintakriteereinä.

SKAL Kuljetusbarometri 1/2022 - kalustohankinnat

SKAL ry:n vuoden 2022 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 585 kuljetusyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL:n kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 200 SKAL-jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely toteutettiin 17.12.2021–7.1.2022.