SKALin raportti teiden talvihoidosta: Puutteellinen talvihoito aiheuttaa onnettomuuksia ja hidastaa toimituksia

Vuoden 2023 alussa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALiin raportoitiin normaalia enemmän tiestön talvihoidon epäonnistuneista toimenpiteistä. Kuljetusyrittäjät kertoivat tilanteista, joissa laatutaso tien päällä ei ole vastannut sitä, mitä tien merkitys tai sen laatuluokitus edellyttäisi. Kuljetuksia jäi toimittamatta perille ja liukkauden takia tapahtui myös onnettomuuksia. SKALin tuore raportti tuo esiin teiden talvihoidon haasteita ja ratkaisuesityksiä. Raportti julkaistaan Rovaniemellä, jossa SKAL pitää liittokokouksen 10.6.2023.

SKAL selvitti kuljetusbarometrissaan 1/2023 yrittäjien näkemyksiä tiestön talvikunnossapidosta, 641 yrittäjää vastasi. Heidän näkemyksensä oli selvä: peräti 54 prosenttia on sitä mieltä, että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla.

- Tämä on vahva viesti suomalaisilta kuljetusyrittäjiltä. Kyselymme perusteella tyytyväisyydessä sekä lumenauraukseen että liukkauden torjuntaan pääteillä on suuri ero päivällä ja yöllä. Näin ei kuitenkaan saisi olla. Varsinkin pääteillä tiehoidon laatutason tulisi olla sama vuorokaudenajasta riippumatta, sanoo SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto.

Erityisesti tavaraliikenne käyttää tiestöä vuorokauden ympäri. Alempiasteisellakin tiestöllä muun muassa raakapuun kuljetuksia sekä maidonkeräilyä tehdään lähes vuorokauden ympäri. Päätiestöllä muun muassa runkokuljetukset liikkuvat erityisesti juuri öiseen aikaan. Näitä kuljetuksia ei ole mahdollista siirtää päiväsaikaan, sillä esimerkiksi kauppoihin tuoreet tuotteet tulee saada aamuksi myyntiin.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ylälehdon mukaan tilanne ei ole uusi. Lähes joka talvi sääolot aiheuttavat tilanteen, jossa keli yllättää niin tienpitäjät kuin tiellä liikkuvat.

- On selvää, että joskus olosuhteet ovat suorastaan mahdottomia ja yksinkertaisesti kalusto ei riitä. Tämä on ymmärrettävää. Silloin myös tielläliikkujan pitää ymmärtää olosuhteet ja tarvittaessa pysähtyä. Kenenkään ei pidä jatkaa ajamista omaa tai muiden liikenneturvallisuutta uhmaten, sanoo Ylälehto.

Syyllisiä on turha etsiä, tärkeää löytää ratkaisuja

SKAL laati raportin esityksineen siksi, että vuosittain toistuvat tilanteet pyrittäisiin estämään ja teiden talvihoito parantuisi. Talvihoidon haasteet ja suoranaiset puutteet aiheuttavat ongelmia liikenteen toimivuudelle, sujuvuudelle, aikatauluille sekä turvallisuudelle. Lisäksi tästä kaikesta aiheutuu kustannusvaikutuksia kuljetuksille.

- Haasteita on paljon. Niitä ovat muun muassa yhä suurempi kalusto ja sen asettamat lisävaatimukset talvihoidolle. Kasvanut korjausvelka näkyy väistämättä, kun yhä huonokuntoisempi tiestö on vaikeaa pitää talvikunnossa, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan huonosti hoidettu tiestö lisää myös energiankulutusta - erityisesti raskaan kaluston osalta. Tämä tarkoittaa suoraan myös lisääntyviä ilmastopäästöjä. Esimerkki sohjokerros tiellä näkyy välittömästi raskaan ajoneuvon polttoaineen kulutuksen huomattavana kasvuna.

Rahoitus kuntoon, panostuksia ennakointiin ja valvontaan

Nykyisellään väylänpidon rahoitus ei enää mahdollista Liikenne12 -suunnitelman toteuttamista muun muassa kohonneiden hintojen vuoksi. Rahaa tarvitaan lisää.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Tavoitteemme on se, että tunnustetaan tosiasiat tiekuljetusten roolista koko elinkeinoelämälle, Ylälehto ja Kujala korostavat.

Kysymys ei ole pelkästään rahasta, vaikka päättäjien pitääkin nähdä Suomen tiemäärärahojen riittämättömyys. Parempaan tienhoitoon tarvitaan SKALin näkemyksen mukaan useita toimia. Näistä esimerkkeinä:

• Julkisten hankintojen kehittäminen. Julkinen toimija ei voi tehdä hankintoja vain hintasäästöjen perusteella. Tärkeimpänä perusteena pitää olla tienhoidon määritellyn laatutason toteuttaminen.

• Ennakoinnin merkitys tienhoidossa on tärkeää, erityisesti kaikkein haastavimmissa oloissa. Urakkamallin tulee kannustaa tähän kustannusten säästämisen sijaan.

• Riittävällä ja tasalaatuisella valvonnalla voidaan taata tilatun laatutason toteutuminen kaikissa oloissa.

• Lähtökynnysten ajoittamisessa ohjaavana tekijänä tulee olla, ettei laatutasoa lyhytaikaisestikaan aliteta missään oloissa.

Teiden talvihoidossa on kysymys monesta tekijästä. Suomessa pitää voida luottaa siihen, että tiet ovat kunnossa tasalaatuisesti. Huonon kunnossapidon seuraukset näkyvät kuljetusyrityksille, mutta myös tilaajalle ja elinkeinoelämälle sekä kaikille tienkäyttäjille. Ne nostavat kustannuksia suoraan ja välillisesti.

Puutteellisen talvihoidon vaikutukset elinkeinoelämälle

SKALin raportissa tuodaan esiin myös vaikutukset epäonnistuneen talvihoidon ongelmista, jotka ulottuvat kuljetusyritysten lisäksi myös kauppaan ja teollisuuteen – eli kaikille kuljetusasiakkaille, joiden kuljetukset myöhästyvät. Tavarantoimittamisen aikataulut eivät pidä ja ongelmat lähtevät hyvin usein kertautumaan. Aikatauluhaasteiden lisäksi talvihoidon ongelmista seuraa ylimääräisiä kustannuksia kuljetusten suorittajille.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kysymys on myös vahingonkorvausvastuista ja kuinka pitkälle nämä tulisi ulottaa. Kuljetusyritykselle aiheutuu lisäkustannuksia tilanteista, joihin ei itse voi vaikuttaa. Varsinkin kun kyse on selkeistä talvihoidon laatutason alituksista, tulee tarkastella kuinka laajalle korvausvelvollisuus syntyneistä lisäkuluista ja vahingoista tulisi ulottaa.

Odotusaika on selkeä lisäkustannus ammattiliikenteelle tien päällä, mutta myös määränpäässä kuljetusasiakkaille, joiden kuljetukset viivästyvät.

SKALin kuljetusbarometrissa kysyttiin tien kunnon vaikutuksista yrityksiin. Kyselyssä on kysytty yleisesti tiestön vaikutukset, mutta moni tekijä liittyy nimenomaan talvihoitoon.

Kuljetusten tilaajan joustot ovat myös tärkeässä roolissa poikkeavissa oloissa. Ymmärrystä talvioloista, lisääntyvistä sään ääri-ilmiöistä ja niiden vaikutuksista mm. aikatauluihin on lisättävä. Tarvitaan myös joustoa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Huonokuntoinen tiestö lisää myös ajoneuvovaurioita. Esimerkiksi routavaurioista on tullut viimeisen vuoden aikana vakuutusyhtiöille poikkeuksellisen paljon vahingonkorvausvaateita. Korjausvelka näkyy siis jo hyvin konkreettisesti liikennöintikustannuksissa. Ilmaston muuttuminen on aiheuttanut routavaurioiden merkittävää lisääntymistä, kun yhä suuremman osan talvea lämpötila sahaa varsinkin eteläisessä Suomessa nollan molemmin puolin.

Esimerkiksi Pohjola Vakuutuksen saamien vahinkoilmoitusten perusteella tilanne on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, kehäteillä ja Lahden väylällä muuttunut erityisen huonoksi routamontuista ja vaurioista johtuvien ajoneuvovahinkojen osalta. Valtaosa routavaurioiden, tien reikiintymisen ja heikon kunnon aiheuttamista vaurioista jää kuitenkin vain tienkäyttäjän maksettavaksi, sillä pääosa vaurioista ei synny välittömästi, vaan ajoneuvon jousituksen, pyöränripustusosien (yms.) kulumisena huomattavan nopeasti.

Samanaikaisesti tienpitäjälle ei näistä seurannaisvaikutuksista aiheudu vaikutuksia eikä kustannuksia, vaan syntyvät lisäkustannukset jäävät mm. kuljetuselinkeinon maksettavaksi. Vain yksiselitteisissä tilanteissa, joissa rengas esimerkiksi vaurioituu tien routavaurion seurauksena välittömästi, voi korvausta hakea tienpitäjältä.

Tällöinkin korvaukset rajautuvat vain välittömiin vaikutuksiin, vaikka suuremmat haittavaikutukset esimerkiksi kuljetusyritykselle syntyvät usein kuljetuksen keskeytymisestä ja tarvittavista uudelleenjärjestelyistä kuljetuksiin.