Metsäkoneurakointi

Nyt mennään turvemaille tosi mielellä

Kasvavat kotimaan hakkuutarpeet ovat viimeisen vuoden aikana kääntäneet metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatioiden katseet turvemaille. 1950, 1960 ja vielä 1970-luvullakin ojitetut ja istutetut suometsät tarjoavat teollisuudelle nyt puureservin, jolla 10–15 miljoonan kuution lisähakkuutarpeesta voidaan täyttää suuri osa. Ojitetuilta turvemailta voitaisiin viimeisimmän metsien inventoinnin mukaan hakata 5–10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa nykyistä enemmän.

Kesla XTimber
Keslan ratkaisu turvemaiden puunkorjuuseen on kaivuripohjainen Extender -puomilla varustettu Kesla XTimber.

Reserviä siis on, mutta pehmeiden maiden ympärivuotinen koneellinen puunkorjuu on ongelmallista; suometsien korjuuseen sellaisenaan sopivaa kalustoa ei juurikaan ole, ja leudot talvet pitävät huolen siitä, että perinteinen pehmeiden maiden puunkorjuusesonki – kunnon pakkaskausi – on yhä harvinaisempi. Myös teiden rakentaminen permeille maille on yksi haaste.

Haluatko lukea koko artikkelin? Kokeile Metsätrans-digilehden tilausta maksutta 30 päivää!

Kokeile 30 päivää maksutta

tai

Kirjaudu sisään

Metsätrans Digi -tilauksella luet ilman rajoituksia tämän ja muut metsäalan painavimmat artikkelit. Hinta kokeilujakson jälkeen 3,90 €/kk.