Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuonna

Metsäteollisuuden vuosituotanto kasvoi vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna kaikissa päätuoteryhmissä paperia lukuun ottamatta. Vaikka vuosi oli kokonaisuudessaan menestyksekäs, viimeisellä kvartaalilla paperin lisäksi mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärien kasvu hiipui.

Metsäteollisuus auttoi Suomen kansantaloutta nousemaan koronakuopasta. Metsäteollisuus ry:n tilastojen mukaan sahatavaran, sellun, kartongin ja vanerin tuotantomäärät kasvoivat vuoden 2021 aikana verrattuna edelliseen vuoteen. Paperin tuotantomäärä sen sijaan laski.

Sellun tuotanto kasvoi viime vuonna 8,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden viimeisen kvartaalin tuotanto kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 6,1 prosenttia.

Viime vuonna vahva kasvu jatkui myös sahatavaran tuotannossa. Sahatavaran tuotanto kasvoi 9,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisen neljänneksen tuotantomäärä jäi kuitenkin 5,6 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan tuotannosta.

Kartongin kasvu oli vahvaa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kartonkia tuotettiin jo yhtä paljon kuin paperia: kumpaakin tuotettiin miljoona tonnia. Vuositasolla kartongin tuotantomäärä 4,2 miljoonaa tonnia jäi vielä paperin 4,4 miljoonasta tonnista. Vuonna 2021 kartongin tuotantomäärä kasvoi 14,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2020, kun taas paperin tuotantomäärä laski 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Paperin päätuoteryhmässä paino- ja kirjoituspapereiden tuotantomäärä laski 4,6 prosenttia, mutta muun paperin tuotantomäärä nousi 7,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vanerin tuotantomäärä kasvoi viime vuonna 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, vaikka viimeisen kvartaalin aikana tuotanto laski 4,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

- Globaali kysyntä on kova sekä perinteisille että uusille metsäteollisuuden tuotteille. Afry on arvioinut, että metsäteollisuustuotteiden globaali kysyntä kasvaa vuoteen 2035 mennessä nykyisestä 540 miljardista 715 miljardiin, siis peräti 175 miljardia euroa. Suomella on mahdollista ottaa siitä osansa, mutta se vaatii kilpailukykyistä ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, sanoo toimitusjohtaja Timo Jaatinen.