Kuljetus

SKAL budjettiriiheen: Tiemäärärahojen taso on hälyttävä, teiden ylläpitoon 300 miljoonaa euroa lisää

Anssi Kujala, toimitusjohtaja SKAL ry

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL vaatii lisää rahoitusta tiestön kunnossapitoon. Tiestöä pystytään tänä vuonna päällystämään vain noin 2 300 tiekilometriä ja ensi vuonna ollaan jäämässä kauas tästäkin. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vaatimus olisi vähintään 4 000 tiekilometriä vuodessa.  – Tilanne on hälyttävä. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä myös laskuun. Se on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, josta leikkaamalla syntyisi säästöjä, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Suomessa tieliikenne vastaa kuljetetuilla tonneilla mitaten noin 90 prosentista kaikesta tavarankuljettamisesta. Maantiekuljetuksille ei ole jatkossakaan näköpiirissä merkittäviä vaihtoehtoja.

– Maamme sijainnista johtuen suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Meidän on kyettävä taklaamaan logistinen takamatkamme tehokkaasti ja toimivalla liikennejärjestelmällä – ja hyväkuntoisella tiestöllä, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Liikennejärjestelmän kehittämiseen saatiin pitkäjänteisyyttä viime vuonna, kun ensimmäinen parlamentaarinen 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui.

– Hyvä suunnitelma, mutta keskeisin huoli liittyy nyt sen toteutumiseen. Esitetyllä rahoitustasolla suunnitelma ei toteudu, ja tällöin vesittyvät myös asetetut tavoitteet. Parlamentaarisesti hyväksytyn Liikenne 12 -suunnitelman mukaisen rahoitustason turvaamisesta on pidettävä kiinni, Kujala sanoo.

Myös eduskunta on edellyttänyt, että hallitukset osoittavat vuotuisissa budjettikäsittelyissä suunnitelman toteuttamiseen rahoituksen. Nyt näin ei ole. Perustienpitoon ollaan valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esittämässä reilua 600 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Jotta oltaisiin kestävällä tiellä, siihen tarvitaan heti peräti 300 miljoonan euron korotus. Jotta tiestön mittavaa korjausvelkaa saataisiin myös vähennettyä, tarvittaisiin lisäksi toinen 300 miljoonaa euroa erillisen korjausvelkaohjelman käynnistämiseksi.

– Jo tänä kesänä jäätiin maanteiden päällystyskilometreissä kauas siitä tasosta, jolla tiestön kunto saataisiin pidettyä edes nykyisellä tasolla, puhumattakaan, että korjausvelkaa vähennettäisiin. Korjausvelan pitäminen nykytasolla edellyttäisi noin 4 000 päällystyskilometriä vuosittain. Tämän kesän osalta Väylävirasto on ennakoinut, että jäädään noin 2 300 kilometriin.

Ensi vuonna päällystysrahoitusta ollaan leikkaamassa vielä liki neljäsosa ja samaan aikaan päällystämisen kustannukset ovat nousseet rajusti. Yhteisvaikutuksena voidaan ensi vuonna jäädä vain 1 000–2 000 kilometrin päällystysmääriin.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kujalan mukaan merkittävät leikkaukset väylänpidosta, erityisesti olemassa olevan tieverkon ylläpidosta, ovat lyhytnäköistä politiikkaa. Oikea-aikaisista ylläpitotoimista tinkimällä kertautuvat kustannukset tulevina vuosina pahimmillaan jopa moninkertaisiksi.

– Tilanne on hälyttävä. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä laskuun. Se on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, josta leikkaamalla syntyisi säästöjä, Kujala sanoo.

Kujalan mukaan nyt tarvitaan vähintään 300 miljoonaa euroa lisää vuoden 2023 budjettiin tiestön ylläpitoon, jottei tilannetta tienpäällä kurjisteta entisestään.

Hyväkuntoinen tiestö on myös päästövähennyskeino. Päästöjen vähentämisessä tuleekin hyödyntä laajaa toimenpidevalikoimaa, jossa myös infratoimenpiteillä on oma tärkeä roolinsa.

SKALin WSP Finlandilta alkuvuonna 2022 tilaama selvitys osoittaa muun muassa oikea-aikaisen ja laadukkaan talvihoidon, tiestön kunnon ja tasaisen ajonopeuden suuren merkityksen tavaraliikenteen energiatehokkuuteen ja päästöihin.

Leikkaaminen väylänpidon rahoituksesta luo suorastaan ristiriitaisen asetelman pitkän aikavälin suunnitelmien ja kunnianhimoisten liikenteen päästötavoitteiden kanssa.