Budjettiesitys pettymys viljelijöille – valtion pahentama kassakriisi vaatii toimia jo syksyllä

Hallituksen esitys vuoden 2024 budjetiksi ei sisällä toimia maatalouden vakavien ongelmien ratkaisuksi. Päinvastoin Orpon hallitus on vetämässä maataloudelta pois 55 miljoonaa euroa, joista Marinin hallitus keväällä päätti helpotukseksi maatilojen kustannuskriisiin. Syksyn tukimaksujen viivästyminen on aiheuttamassa akuutin kassakriisin suurelle joukolle suomalaistiloja. MTK vaatii hallitukselta välittömiä toimia valtion itse aiheuttaman kriisin estämiseksi.

MTK:n johtokunta on pettynyt pääministeri Petteri Orpon hallituksen ensimmäisen budjettiriihen tuloksiin. Hallituksen esitys vuoden 2024 valtion talousarvioksi ei tarjoa ratkaisuja Venäjän hyökkäyssotaa seuranneisiin maatalouden vakaviin talousvaikeuksiin. Hallitusohjelman kirjaukset huoltovarmuudesta ja kotimaisen ruuantuotannon nostamisesta kriiseistä kestävään kasvuun eivät näy budjettiesityksessä, johtokunta totesi kokouksessaan keskiviikkona.

- Mihin katosivat edellisen hallituksen maataloudelle päättämät 55 miljoonaa? Rahojen katoaminen heittää synkän varjon sille, kuinka vahvalla pohjalla hallitusohjelman myönteiset maatalouskirjaukset todellisuudessa ovat. MTK esitti hallitukselle laajan listan elinkeinon taloutta vakauttavista toimista, mutta ne ovat rahojen mukana hävinneet esityksestä, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila katsauksessaan.

Sanna Marinin hallitus osoitti keväällä 2023 maataloudelle kustannustukea 95 miljoonaa euroa. Tästä käytettiin määräaikaisiin kustannustukiin vajaat 28 miljoonaa. Jäljelle jääneestä määrärahasta Orpon hallitus on kohdentamassa 7 miljoonaa euroa EU:n kriisituen kansalliseen rahoitusosuuteen ja 3 miljoonaa ruoka-alan kasvuohjelmaan. Loput määrärahasta - reilut 55 miljoonaa euroa – ovat nyt joutumassa hallituksen säästöleikkuriin. Ne olisi tarvittu käyttöön nyt välittömästi, MTK:n johtokunta totesi.

- Tukimaksatusten myöhästyminen on aiheuttamassa kassakriisin isolle joukolle tiloja jo nyt syksyllä. Tämä ei ole viljelijöiden syytä. Hallituksen on kannettava vastuunsa ja etsittävä keinot kriisin estämiseksi. Mallia voi hakea vuosi sitten kotieläintiloille maksetuista tukiennakoista. Latu on tehty silloin, nyt sitä on vain seurattava. Lopputuloksen on oltava parempi kuin edellisellä hallituksella, puheenjohtaja Marttila sanoi ja painotti vaatimusta, että tuista 70 prosenttia maksetaan ennakkoon.

Tiloilla on myös suuria vaikeuksia saada pankeilta siltarahoitusta kassakriisin yli tukien maksuun saakka. MTK:n johtokunta vaatii valtiovarainministeri Riikka Purraa ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia kutsumaan maatalouden rahoittajapankit sekä pankkivalvonnan ja tuottajien edustajat kriisikokoukseen rahoituksen pelisääntöjen sopimiseksi.

Metsän osalta MTK on pettynyt hallitusohjelmaan kirjatun metsävähennyksen nostamisen siirtämiseen yli ensi vuoden. Syyksi on mainittu muutoksen notifiointitarve EU-komissiossa. Johtokunta huomauttaa, että metsävähennystä on aiemminkin muutettu kansallisin päätöksin.

MTK:n johtokunta kiittelee budjettiesityksen rahoitusta vapaaehtoisille METSO- ja Helmi – suojeluohjelmille. Myönteistä on myös 250 miljoonan euron lisäys tienpidon määrärahoihin, vaikka raha ei vielä riitäkään pysäyttämään alemman asteisen tieverkon rapistumista. Valtakunnallisen laajakaistaohjelman loppuminen on MTK:lle pettymys. Myöskään hallitusohjelman tärkeään ruokavientitavoitteeseen esitys ei vastaa.