UPM tukee Hiitolanjoen kolmannen voimalapadon purkua

UPM on mukana tukemassa Etelä-Karjalassa sijaitsevan Hiitolanjoen ennallistamisprojektin kolmatta ja viimeistä vaihetta, jossa Ritakosken voimalapato purettiin ja koski kunnostettiin. Kunnostamisen myötä Laatokan järvilohi pääsee nousemaan joen latvavesien poikastuotantoalueille ja myös virtavesiluonnon tila paranee.

Hiitolanjoki-hanke käynnistyi vuonna 2021 ja sen aikana on purettu ja kunnostettu kaksi muuta koskialuetta – Kangaskoski vuonna 2021 ja Lahnasenkoski vuonna 2022. Ritakosken kunnostaminen saadaan päätökseen vuoden 2023 loppuun mennessä.

- Kahden ensimmäisen hankkeen tulokset ovat lohenpoikasten määrissä mitattuna todella lupaavia. Nyt kun Ritakoski on avattu ja kutualueet valmiina, varmasti kutu onnistuu myös siellä. Tarkempia tuloksia nähdään sitten ensi vuonna, kertoo hanketta johtavan Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (EKVAS) toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.

Hiitolanjoki on luonnonvaraisen Laatokan järvilohen ainoa Suomen puolella oleva lisääntymisjoki. Lohen nousun mahdollistamiseksi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö hankki vuosikymmenen vaihteessa omistukseensa kolme Hiitolanjoella sijaitsevaa vesivoimalaa ja on siitä lähtien edistänyt hanketta lahjoitusvarojen turvin.

- On hienoa olla mukana kunnostamassa Ritakoskea, sillä myös UPM on ollut osa Hiitolanjoen historiaa. Tämän kaltaiset kohteet ovat luonnollinen lisä UPM:n virtavesiohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää vesistöjen monimuotoisuutta, kertoo UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen.

Hankkeen päärahoituksesta on vastannut Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma. Muita rahoittajia ovat olleet yksityishenkilöiden lisäksi mm. WWF, Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, OP Simpele, Lähi-Tapiola, Rautjärven kunta sekä viimeisimpinä Euroopan virtavesiekosysteemien ennallistamista rahoittava Open Rivers Programme ja UPM. UPM:n lahjoitus on osa yhtiön Share and Care -ohjelmaa.