UPM:n tukemat vaellusesteiden purkutyöt Joutsassa ja Lieksassa valmistuivat

UPM:n virtavesiohjelma rahoitti tänä kesänä kahden kalojen vaellusesteen poistamista. Molemmista purettiin vanhat padot ja koskialueet kunnostettiin. Esteiden purkamisen myötä Päijänteen järvitaimen pääsee nyt nousemaan Rutajoella, Pielisen järvitaimen Ala-Kelvänjoella, ja jokien virtavesieliöstön elinympäristöt kohenevat.

Joutsan Rutajoen Seinäkosken kunnostustyöt valmistuivat syyskuun puolivälissä. Vaellusyhteys Rutajoesta Rutajärveen palautettiin purkamalla Tammen myllyn pato. Samalla koskialue kunnostettiin ja tehtiin uusia kutusoraikkoja. Rutajoen kunnostuksen hallinnoi Pohjois-Päijänteen kalatalousalue ja toteutti Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. Rahoittajina olivat UPM Energyn lisäksi maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, WWF ja Metsähallitus.

- Taimenjoen elvyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Paluu kutujokeen tapahtuu aikaisintaan 5–6 vuotta istutusten jälkeen, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen johtaja Timo Meronen muistuttaa.

Kunnostuksen myötä kosken nimi vaihtui, sillä seinää ei padon purkamisen jälkeen enää ole. Seinäkoski onkin nyt Tammenkoski.

Eroon tarpeettomista padoista

Lieksan Ala-Kelvänjoen kunnostustyöt valmistuivat syyskuun lopulla. Myös Ala-Kelvänjoesta poistettiin vaellusesteenä ollut vanha myllypato ja rakennettiin uusi pohjapato samalla kun koskialue kunnostettiin. Hankkeen toteuttivat Vuonislahden osakaskunta ja Onni Turusen perikunta yhteistyössä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. UPM Energy, Metsä Group, WWF, Olvi-säätiö, Lieksan kaupunki ja Pielisen-Karjalan kalatalousalue toimivat hankkeen rahoittajina.

- Molemmat hankkeet toteutuivat suunnitellusti. On hienoa nähdä, kuinka tarpeettomiksi jääneistä padoista päästään eroon. Suomessa on arviolta yli 5000 energiataloudellisesti merkityksetöntä patoa, joten työtä riittää jatkossakin, UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen toteaa.

UPM kunnosti samalla vesialueella Kelvänjoen latvavesillä Korisevanjoessa sijaitsevan tierummun. Tierummun alapuolista osaa korotettiin kiviaineksella niin, että kalat ja muu virtavesieliöstö pääsevät nyt liikkumaan tierummun läpi molempiin suuntiin.

Sekä Korisevanjoelta että Ala-Kelvänjoelta otettiin ympäristö-DNA-näytteitä ennen vaellusesteiden purkua. Tuoreessa yhteistyöhankkeessa pyritään uusien tutkimusmenetelmien avulla selvittämään, miten padon purku näkyy vesistöissä.