SKAL polttoainejakelun päästökaupasta: lisää kuljetuskustannuksia – ammattidiesel saatava käyttöön

EU:n päästökauppadirektiivin uudistuksen myötä perustettavan fossiilisen polttoaineen jakelua koskevan päästökauppajärjestelmän tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Direktiivi on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön kesäkuun lopussa 2024 ja hallitus tekee asiasta esityksen kevään aikana. Vuonna 2027 tai 2031 alkava päästökauppa nostaa dieselin hintaa arviolta 11 senttiä litralta. Lausunnossaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL sanoo, että kasvavat kustannukset on kompensoitava logistiikkaan täysimääräisesti. Ammattidiesel on siihen oikea ratkaisu.

SKAL antoi lausunnon 8.1.2024 arviomuistiosta päästökauppadirektiivin toimeenpanosta. Päästökauppa alkaa vuonna 2027, jollei Suomi käytä direktiivin mahdollistamaa päästökaupan hinnoittelun viivästyttämistä, josta käytetään nimitystä Opt-out. Osa päästökaupalla kerätyistä rahoista joudutaan ohjaamaan EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon, loput jäävät kansalliseen käyttöön.

- Otettiinpa päästökauppa käyttöön vuonna 2027 tai 2031, tulee siitä aiheutuvat kustannukset kompensoida täysimääräisesti ammattiliikenteelle. Kummassakin tapauksessa tulee ammattidieselin valmistelu käynnistää välittömästi, jotta järjestelmä on valmiina päästökaupan alkaessa, toteaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan valtiovarainministeriö valmisteli lakiluonnoksen ammattidieselin käyttöönotosta vuoden 2022 lopulla. Lakiesitystä ei kuitenkaan annettu. Pohja valmistelutyölle on siis olemassa ja SKAL on laatinut ammattidieseljärjestelmästä perustelut ja laskelmat sisältävän raportin.

Kujala korostaa myös, että päästökaupasta ja sosiaalirahastosta tulevasta rahasta merkittävä osa on määrä käyttää toimiin, joilla vähennetään erityisesti raskaan tieliikenteen päästöjä.

Kansallinen liikkumavara käytettävä, teknologianeutraalisuus varmistettava

Päästökauppa sisältää merkittävää kansallista liikkumavaraa koskien käytännön toteutusta, soveltamisalaa, hinnoittelun käynnistämistä ja mahdollisia hyvityksiä. Eri vaihtoehdot vaikuttavat siihen, miten Suomi muuttaa lainsäädäntöään koskien esimerkiksi liikenteen ja liikennepolttoaineiden verotusta.

- Epävarmuutta lisää myös päästökaupan liiallista hinnannousua varten rakennetut toimenpiteet, joilla vapautetaan ylimääräisiä päästöoikeuksia. Kukaan ei pysty antamaan yksinkertaista näkemystä siitä, miten päästökauppa tulisi kirjata kansalliseen lainsäädäntöön Suomen logistinen kilpailukyky turvaten, toteaa SKALin logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen.

Aaltosen mukaan yritysvaikutukset on arvioitava huolella.

Pitkälle aikavälille asetetut tavoitteet fossiilisista polttoaineista luopumiseksi eivät toteudu pelkästään nykyisenkaltaisen kuljetuskaluston energiatehokkuutta parantamalla, mutta päätöksiä tehdessä on huomioitava se, millaisia käyttövoimavaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille on tarjolla.

- Raskasta kalustoa koskevan päästökaupan ohjausvaikutus on erityisen haastava, koska teknologinen kehitys rajoittaa mahdollisuuksia sopeutua muutokseen. Tavaraliikenteessä on oltava tulevaisuudessakin useita eri käyttövoimia ja tasapuoliset mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen, ns. teknologianeutraalisuus, on edelleen turvattava, Aaltonen sanoo.

Aaltonen muistuttaa, että siirtymävaiheessa on varmistettava toimintaedellytykset, investointikyky ja kannattavuus dieselkalustolla operoitaessa, sillä kuljetusala ei voi investoida vähäpäästöiseen kalustoon, mikäli toiminta on kannattamatonta.

- Käyttövoimasiirtymässä on oltava realismia. Vaikka siirtymävaihe on alkanut kaikessa liikenteessä, on prosessi erityisesti tavaraliikenteessä hidas. Meidän tulee huolehtia sekä kansallisesta kilpailukyvystä että kuljetus- ja logistiikka-alan kannattavista toimintaedellytyksistä myös siirtymävaiheessa.

SKALin näkökulma: päästökaupan kansallisen ratkaisun kolme ydinasiaa

1. Kun Suomi ottaa EU:n päästökaupan ETS2 hinnoittelun käyttöön, joko vuonna 2027 tai 2031, tulee siitä aiheutuva tieliikenteelle tuleva lisäkustannus kompensoida täysimääräisesti ammattiliikenteelle. Jos yllä mainittua kompensaatiota ei saada, tulee Suomen valita Opt-out ja ottaa päästökauppa käyttöön vasta vuonna 2031.
2. Ammattidiesel on paras vaihtoehto kompensointiin ammattiliikenteelle. Ennen päätöstä ETS2:sen käyttöönotosta tulee selvittää päästökaupan ja Opt-outin vaikutukset elinkeinoelämälle ja Suomen logistiselle kilpailukyvylle arviomuistiota paremmin.  
3. On vaikutettava siihen, että päästökaupasta ja sosiaalirahastosta tulevasta rahasta merkittävä osa käytetään toimiin, joilla vähennetään liikenteen ja erityisesti raskaan tieliikenteen päästöjä. Näitä ovat energiatehokkuutta parantavien toimien tukeminen sekä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja vaihtoehtoisia käyttövoimia tukevat hankkeet teknologianeutraalisti.

Päästökauppa alkaa viimeistään vuonna 2031. Vaikka päästökauppaan ei mentäisi vielä vuonna 2027 tulisi Suomen maksaa perustettavaan EU:n sosiaalisen ilmastorahastoon, josta myös voi hakea rahoitusta päästöjä vähentäviin toimiin. Samoin vuodesta 2027 alkaen on myös käytettävä päästökauppaa vastaa määrä rahaa päästöjen vähentämiseen.