Suomen Japanin Kauppakamarin Antti Kunnas: Japanissa puutuotealan viennille suuret markkinat

Suomen Japanissa sijaitsevan kauppakamarin, Finnish Chamber of Commerce in Japan, toimitusjohtaja Antti Kunnas kannustaa suomalaisia puutuotealan yrityksiä Japanin markkinoille. – Minun viestini suomalaisyrityksille on se, että Japanissa on suuria vientimahdollisuuksia, koska markkina on valtava ja paljon kysyntää sellaisille tuotteille ja ratkaisuille, mitä Japanissa ei valmisteta.

– Viennin isoimmat haasteet ovat kalliit kuljetukset ja paikallisen partnerin löytäminen. Suomesta tuotteen saaminen Japaniin on hyvin pitkä ja siinä tarvitaan paikallista partneria ja sen löytäminen saattaa monesti olla vaikeaa. Myös uusien rakentamisen tuotteiden ja ratkaisujen, kuten CLT: n tai liimapuun tulo markkinoille kestää tuotteiden hyväksymiskäytäntöjen seurauksena Japanissa pitkän aikaa, muistuttaa Kunnas.

Vaikka Japanilla on isot Suomeen verrattavissa olevat metsävarat, Kunnaksen mukaan maahan tuodaan paljon puutuotealan tuotteita, kuten rakentamisen tuoteosia. – Suomalaisten metsä- ja puualan yritysten tuotteilla, kuten saunoilla tai liimapuulla on täällä edelleen laadukkaan, jopa luksustuotteen asema.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Japanin metsät ovat vuoristoalueilla, missä puun korjuu on vaikeaa, kallista eikä vanhojen hakkuukypsien istutusmetsien puun laatu ole kovin hyvää. Silti maan hallituksen tavoitteena on lisätä omien metsävarojen jalostamista ja käyttöä.

Japanilainen puurakentaminen elää tietynlaista uutta tulemista, kun Japanin isoimmat puualan yritykset rakentavat tällä hetkellä entistä korkeampia puusta kokonaan tehtäviä rakennuksia.

– Monialayritys Sumitomo Forest on Japanin isoimpia metsänomistajia, ja heillä on suunniteltu monikymmenkerroksisia puurakenteisia taloja. Maajäristykset tuovat oman haasteensa, mutta puun kestävyys ja erilaiset puurakentamisen ratkaisut on todettu hyvin maajäristyksiä kestäviksi, kertoo Kunnas.

Ympäristötekijöillä vain vähäinen merkitys rakentamiseen

Japanissa on myös kasvussa uusiutuvien materiaalien, kuten puun arvostus. – Kun Eurooppa keskustelee paljon vähähiilisyydestä, Japanilla on myös hiilineutraalistrategia, minkä mukaan Japanin tavoite on olla vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali. Se on voimakkaasti esillä Japanin hallituksen linjauksissa ja eri paikallisalueilla kaupunkien markkinoinnissa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Vaikka puurakentaminen sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan ja se on hiilineutraalisuustavoitteiden kannalta myönteistä, alan toimijoiden lisäksi tietoisuus tästä on kuitenkin alhaista. Talon ostopäätöksiä ei tehdä siltä pohjalta, että ne ovat ilmaston kannalta hyviä.

Kunnaksen mukaan rakentamisessa esiintyy myös viherpesua. – Käytännössä pyritään täyttämään vain tietyt kriteerit yrittämättä päästä oikeaan ympäristöystävällisyyteen. Kriteerien täyttäminen on oikeasti vasta alkua, mutta usein se jää siihen. Vaikka vedotaan tiettyihin arvoihin, vihreys jää käytännön ratkaisuissa hyvin pieneksi, muistuttaa Kunnas.

– Moni kokee, että yhden henkilön valinnalla ei ole suurta merkitystä, mutta ympäristöarvojen pohjalta tehdyt päätökset yleistyvät koko ajan ja tulevaisuudessa se saattaa olla yksi mahdollinen kulutuspäätöksessä vaikuttava tekijä. Loppuvaiheessa kuitenkin kustannustekijät määrittävät hyvin pitkälti sen, mihin asti tässä suhteessa voidaan joustaa.

Japanissa puurakentamista kasvattavan saunakulttuurin lisääntymisen taustalla on Kunnaksen mukaan hyvinvointiarvojen kasvu. – Itsestään huolen pitäminen on korostunut enemmän. Myös ekologisten arvojen ja tietoisuuden ymmärrys alkaa nykypäivänä tulla jo koulussa, mutta yli 30-vuotiailla sukupolvilla se on hyvin haastavaa.

Suomalaiset puualan tuotteet vahvoilla Japanin laatutietoisilla markkinoilla

Esimerkiksi Honka ja Rantasalmi ovat olleet pitkään Japanin markkinoilla, vaikka konsepti onkin muuttunut. – Honka myy valmiita hirsitalojen pakettiratkaisuja. Metsä Fibre vie Japaniin liimapuupalkkeja, joita käytetään omakotitalojen runkorakenteissa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Rantasalmen konkurssin jälkeen nimi rekisteröitiin tänne. Yhtiön arkkitehtiomistajan johdolla muokataan hirsirakennuksia yrityksessä asiakkaiden toiveiden mukaisiksi. Hänen yrityksensä vastasi myös Tokion olympialaisia varten Suomessa puussa valmistetun Suomen olympiapaviljongin pystytyksestä.

Kunnas muistuttaa, että japanilaiset ovat tarkkoja tuotteiden laadusta. –Suomalaiset puualan tuotteet täyttävät rakennusteollisuudelle asetetut tiukat laatu- ja kestävyysstandardit. Omakotitalorakentamisen markkina on suuri. Riippuen suhdanteista, vuosittain rakennetaan noin puoli miljoonaa omakotitaloa.​

– Kun Japani on täysin energiariippuvainen maa, se on tähän asti nojannut maakaasun, kivihiilen ja öljyn tuontiin. Viime vuosina tuulivoiman, aurinkovoiman ja biomateriaalin kuten puun polton osuus on alkanut pikkuhiljaa nousta.

Kunnaksen mukaan Japani ei edes yritä päästä kokonaan eroon kivihiilestä. – Tällä tutkitaan uudenlaisia ratkaisuja, miten kivihiiltä voidaan polttaa yhdessä muiden materiaalien kanssa ja kehittää esimerkiksi uudenlaisia vetyratkaisuja. Japanilla on energiantuotannossa ja hiilineutraalisuustavoitteissa edelleen hyvin voimakas osuus ydinenergialla.

Isot logistiikkakustannukset heikentävät Suomen viennin kilpailukykyä

Suurilla metsäalan ja puutuotealan yrityksillä kuten UPM:llä ja StoraEnsolla on iso myyntitiimi Japanissa paikan päällä, kun taas pienemmät toimivat agentin tai oman paikan päällä olevan edustajan kautta. –Puutuotteiden markkinassa alan kaikki toimijat tuntevat Suomen, mutta esimerkiksi Kanadaan nähden Suomen kilpailukykyä heikentävät tuonnin suuremmat logistiikkakustannukset.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Esimerkiksi monialayritys Itouchi on sijoittanut merkittävästi Suomeen Metsä Groupin Äänekosken tehtaalle. He tekevät siellä puupohjaisten uusien tuotteiden kuten tekstiilikuidun parissa kehitystyötä. Yritys on sijoittanut myös Paptekiin, mikä kehittää puupohjaisia pakkausmateriaaleja. Eri puolilta Japania löytyy useita Suomea fanittavia monialayrityksiä, jotka ovat ottaneet valikoimiinsa suomalaisia tuotteita vaatteista ja polkupyöristä lähtien.

Finnish Chamber of Commerce in Japan on suomalainen kauppakamari Japanissa. Sen tarkoitus on Suomen ja Japanin välisen kaupan edistäminen ja kauppakamarin jäsenten tukeminen kaupallisten yhteyksien luomisessa.

– Meillä on jäsenistä 60 prosenttia suomalaisia yrityksiä ja 40 prosenttia japanilaisia yrityksiä, jotka tuovat suomalaisia tuotteita maahan, sijoittavat Suomeen tai toimivat muutoin yhteistyökumppanin kanssa Suomessa. Kun japanilaiset yritykset ottavat yhteyttä ja osoittavat kiinnostusta investoida Suomeen, minun tehtäväni on yhdistää linkkejä, joiden kesken on syntynyt eräänlainen Suomi- yhteisö, sanoo Kunnas.