Sellun vientihinta laski reippaasti vuonna 2019

Vuonna 2019 Suomen tavaraviennin arvo oli 65 miljardia euroa. Metsäteollisuuden osuus viennistä oli vajaa viidennes päätyen 12,5 miljardiin euroon. Metsäviennin arvo väheni edellisestä vuodesta.

Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo laski reaalisesti edellisestä vuodesta kuusi prosenttia 12,47 miljardiin euroon (deflatointi: tukkuhintaindeksi). Suomen tavaraviennin arvosta metsäteollisuustuotteiden osuus oli 19 prosenttia ja tärkeimmän metsäteollisuuden tuoteryhmän eli paperin osuus kuusi prosenttia.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Tärkeimmät kauppakumppanit löytyivät Euroopasta ja Aasiasta. Euroopan osuus metsäteollisuuden viennistä oli 62 prosenttia ja Aasian reilu viidesosa. Metsäteollisuustuotteiden vientituloista 14 prosenttia tuli Saksasta, 9 prosenttia Kiinasta ja 7 prosenttia Britanniasta, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puutuoteteollisuuden tuotteita vietiin Suomesta maailmalle 2,76 miljardin euron arvosta, mikä oli reaalisesti viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Merkittävimmät puutuoteteollisuuden vientituotteet olivat sahatavara ja vaneri. Sahatavaran vienti putosi seitsemän prosenttia päätyen 1,73 miljardiin euroon. Suurin sahatavaran ostaja oli Kiina, jonne päätyi 12 prosenttia viennistä. Vanerin vienti väheni reilulla kymmenyksellä 0,50 miljardiin euroon. Vanerista 18 prosenttia päätyi Saksaan.

Lähes 40 prosenttia valkaistusta sulfaattisellusta Kiinaan

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Massa- ja paperiteollisuuden viennin arvo ylsi 9,70 miljardiin euroon. Massan vientiarvo oli 2,38 miljardia euroa, ja se muodosti vajaan viidenneksen metsäteollisuuden vientituloista. Massojen viennin arvo laski reaalisesti edellisvuodesta kymmenyksen. Vaahtera jatkaa.

Viedystä massan arvosta 90 prosenttia oli valkaistua sulfaattisellua, ja suurin asiakas oli Kiina. Vaikka valkaistun sulfaattisellun vientimäärä nousi 12 prosenttia edellisestä vuodesta, sen vientiarvo laski lähes saman verran, 11 prosenttia.

Paperia vietiin 4,02 miljardin euron arvosta (-8 % edellisestä vuodesta), mikä kattoi metsäteollisuuden vientituloista kolmanneksen. Paperin vientiarvosta 82 prosenttia muodostui hienopaperista (-10 %) ja aikakauslehtipaperista (-4 %). Hienopaperin vientituloista vajaa neljäsosa tuli Saksasta. Aikakauslehtipaperia vietiin arvollisesti eniten Yhdysvaltoihin. Kartongin vientiarvo laski kaksi prosenttia edellisvuodesta 2,86 miljardiin euroon. Eniten kartonkia meni Saksaan (14 % kartongin vientituloista).

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsäteollisuustuotteita tuotiin Suomeen 1,50 miljardin euron arvosta, mikä oli reaalisesti seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tärkeimpiä tuontiartikkeleita olivat puiset huonekalut (19 % metsäteollisuuden tuonnin arvosta), paperi- ja kartonkijalosteet (17 %) sekä valkaistu sulfaattisellu (12 %). Merkittävimmät tuontimaat olivat Ruotsi, Viro ja Venäjä.

Puuta tuodaan Venäjältä ja Baltiasta

Suomeen tuotiin puuta 11,86 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2019. Puun tuonnin määrä kasvoi kolme prosenttia edellisvuodesta. Tuodusta puusta 57 prosenttia oli kuitupuuta ja 33 prosenttia haketta. Tukkipuuta oli vain kolme prosenttia. Kuitupuun tuonti laski edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Hakkeen tuonti sen sijaan nousi reilulla neljänneksellä. Tuoduin puutavaralaji oli koivukuitupuu, jonka osuus tuodusta puusta kattoi 40 prosenttia. Puun tuonnista 74 prosenttia oli peräisin Venäjältä ja 21 prosenttia Baltian maista. Puuta tuotiin Suomeen yhteensä 0,51 miljardin euron arvosta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Suomen puun kokonaisvientimäärä on tuontia huomattavasti pienempää. Raakapuuta vietiin 1,89 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Viedystä puusta reilu puolet oli kuitupuuta ja 27 prosenttia tukkia. Viedystä puusta 79 prosenttia päätyi naapuriin Ruotsiin. Seuraavaksi eniten puuta vietiin Puolaan, jonka osuus jäi kuitenkin vain viiteen prosenttiin.

Tietoa tilastosta

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa. Ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset toimittavat Tullille tietoja toiminnastaan ja Tulli laatii niistä kaikki tuoteryhmät kattavan ulkomaankauppatilaston. Luke kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston Tullin julkaisemista tiedoista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy