VTT avasi talteenotettua hiilidioksidia hyödyntävän pilottilaitoksen Espooseen – tavoitteena jalostaa metsäteollisuuden päästöt pitkäikäiseksi, kierrätettäväksi muoviksi

VTT:n, LUT-yliopiston ja yritysten pilottilaitos jalostaa talteenotetusta hiilidioksidista yhdisteitä, jotka voivat korvata fossiilisia raaka-aineita esimerkiksi muovituotteissa ja kemikaaleissa. Merikontteihin rakennettu pilottilaitos aloitti Espoossa elokuussa. Uusiutuva energia, vetytalous ja metsäteollisuuden bioperäiset hiilidioksidipäästöt avaavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia synnyttää uutta kestävää teollisuutta.

VTT:n, LUT-yliopiston ja yritysten pilottilaitos jalostaa talteenotetusta hiilidioksidista yhdisteitä, jotka voivat korvata fossiilisia raaka-aineita esimerkiksi muovituotteissa ja kemikaaleissa. Merikontteihin rakennettu pilottilaitos aloitti Espoossa elokuussa. Uusiutuva energia, vetytalous ja metsäteollisuuden bioperäiset hiilidioksidipäästöt avaavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia synnyttää uutta kestävää teollisuutta.

Yhtenä kasvihuonepäästöjen vähentämisen keinona Suomessa halutaan hyödyntää bioperäisten hiilidioksidipäästöjen talteenottoa. Muun muassa hallitusohjelmassa tavoitellaan teknisten hiilinielujen käytön merkittävää lisäämistä. VTT:n ja LUT-yliopiston Forest CUMP -tutkimusprojektissa on selvitetty, miten esimerkiksi metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi, kuten polypropeeniksi ja polyeteeniksi. Nyt lupaavat tulokset viedään kohti käytäntöä, kun VTT kumppaneineen avaa merikontteihin rakennetun pilottilaitoksen Espoon Bioruukkiin.

- Suomella on valtava potentiaali olla yksi johtavista maista biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytössä, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen.

- Suomessa syntyy noin 30 miljoonaa tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Mikäli se otettaisiin talteen ja muunnettaisiin tuotteiksi, voisi Suomesta tulla merkittävä hiilidioksidista ja vedystä valmistettujen polymeerien ja liikennepolttoaineiden tuottaja ja viejä.

Polypropeeni ja polyeteeni ovat yleisimmät jokapäiväisessä elämässä käytetyt muovilaadut, joiden valmistukseen tällä hetkellä käytetään etupäässä fossiilisia raaka-aineita. Muovi on merkittävässä asemassa, kun halutaan sitoa hiilidioksidi pitkäikäisiin tuotteisiin.

- Teknologia synnyttää merkittävän vientimahdollisuuden uusiutuville korkean jalostusasteen tuotteille. Suomella on metsäteollisuuden ansiosta valtava potentiaali hyödyntää bioperäistä hiilidioksidia. Pohjoismaiden ulkopuolella suuria bioperäisiä hiilidioksidilähteitä on harvassa, Lehtonen sanoo.

Yritysekosysteemi kattaa ketjun tehtaanpiipusta muovituotteisiin

Forest CUMP -projektia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa osana Business Finlandin kestävää kehitystä tukevaa Veturi-ekosysteemiä. Yksi veturiyrityksistä on Borealis. Forest CUMP on osa Borealiksen SPIRIT-ohjelmaa, joka edistää muoviteollisuuden vihreää siirtymää.

- Tämä on merkittävä kehitysprojekti tukemaan visiotamme, jossa teollisuuden hiilidioksidipäästöt voitaisiin ottaa talteen ja hyödyntää valmistamalla niistä pitkäikäisiä tai täysin kierrätettäviä muovituotteita, joihin hiili voidaan sitoa pitkäksi ajaksi, sanoo Ismo Savallampi Borealikselta.

Tutkimusprojektissa on tutkittu koko tuotantoketjua hiilidioksidin talteenotosta aina eteenin ja propeenin tuotantoon. Eteeni ja propeeni ovat polyeteenin ja polypropeenin raaka-aineita. Tässä vaiheessa niitä tuotetaan VTT Bioruukissa savukaasun hiilidioksidista. Jatkossa teknologia voidaan viedä tuotantokäyttöön siellä, missä biopohjaista hiilidioksidia syntyy, eli muun muassa metsäteollisuuden tuotantolaitoksilla.

Business Finlandin rahoittama Forest CUMP -projekti on osa Business Finland Veturi -ekosysteemiä, jossa kehitetään yhdessä merkittävimpien suomalaisten yritysten kanssa erilaisia ratkaisuja kohti kestävää kehitystä ja kansallista hiilineutraalisuutta. Projekti käynnistyi elokuussa 2022 ja jatkuu vuoden 2024 loppuun. Projektissa ovat mukana veturiyritykset Borealis, Neste ja ABB, sekä Metsä Spring Oy, Kemira, Vantaan Energia, Stora Enso, Kleener Power Solutions, Carbonreuse Finland, Fortum ja Essity. VTT:n lisäksi tutkimuspartnerina on LUT-yliopisto.