Hallitus esittää joutoalueiden metsitystukijärjestelmän käynnistämistä uudelleen − lausuntokierros 3.8. saakka

Joutoalueiden metsitystukijärjestelmä ehdotetaan käynnistettäväksi uudelleen osana metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. Yksityisille maanomistajille suunnattu tukijärjestelmä olisi voimassa vuoden 2027 alusta vuoden 2029 loppuun saakka. Lausuntoja esitysluonnoksesta voi antaa 3.8.2026 asti.

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, jonka nojalla joutoalueiden metsitystukijärjestelmä voitaisiin käynnistää uudelleen. Joutoalueiden metsitystuki edistäisi osaltaan Suomen tavoitetta lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentää maankäyttösektorin eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä.

Metsitystukea myönnettäisiin joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen. On arvioitu, että Suomessa on hieman yli 100 000 hehtaaria metsitykseen soveltuvia joutoalueita.

- Tuki kannustaa maanomistajia muuttamaan joutoalueet metsiksi, mikä lisää samalla myös metsiemme hiilensidontaa. Tuen ulkopuolelle on rajattu aktiivisen ruoantuotannon sekä maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät avoimet alueet, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Tukiehtoihin pieniä muutoksia

Metsitystuen perusperiaatteet ja ehdot pysyisivät pääsääntöisesti samanlaisina kuin vuosina 2021−2023 voimassa olleessa tukijärjestelmässä.

• Metsitystukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille.
• Metsitettävän alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva eikä saman alan metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty julkista rahoitusta.
• Metsitystukihakemukseen kohdistuva pinta-ala tulee olla vähintään hehtaarin suuruinen, ja sen tulee koostua vähintään 0,5 hehtaaria suuruisista yhtenäisistä, keskimäärin vähintään 20 metriä leveistä aloista.
• Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää. Tuen saamisen ehtona on, että alueelle ei ole haettu maataloustukea edeltävänä vuonna tai sen jälkeen.
• Tuen tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, joten metsitystukea ei myönnettäisi esimerkiksi joulukuusien kasvattamiseen. Tavoitteena on, että metsittävillä aloilla edistettäisiin myös monimuotoisuutta esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja.
• Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestäisivät kymmenen vuotta.

Tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Esityksen mukaan Suomen metsäkeskus pyytäisi näistä asioista lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta ja elinvoimakeskukselta. Tukea ei esimerkiksi saisi maisema-arvoiltaan tai ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten esimerkiksi niittyjen, ahojen, ketojen ja hakamaiden metsittämiseen. Viranomaisten lausuntoprosessiin esitetään joitakin tarkistuksia vuosien 2021−2023 tukijärjestelmästä saatujen kokemusten pohjalta.

Tuen muodostuminen

Metsitystuki muodostuisi kiinteästä kustannuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta ja perustuisi keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Esityksen mukaan hoitopalkkio maksettaisiin toisena ja viidentenä vuotena metsittämisen jälkeen. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Esityksen mukaan metsityskorvaus tulisi olemaan 1500−2000 euroa hehtaarille maapohjasta riippuen. Hoitopalkkiota maksettaisiin yhteensä 900 euroa.

Euroopan unionin valtiontukisääntely edellyttää, että tuelle on määritelty EU:n oikeusperusta. Metsitystuki ei olisi jatkossa enää de minimis -tukea, vaan tuki katsottaisiin jatkossa EU:n maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettäväksi tueksi. Ryhmäpoikkeusasetus on voimassa vuoden 2029 loppuun saakka ja metsitystukijärjestelmän voimassaolo on sidottu samaan määräaikaan.

Metsitystukea koskeva esitys on valmisteltu osana hallitusohjelman mukaisen metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin toteutusta. Toimenpidepaketilla edistetään myös puuston kasvattamista tiheämpänä, metsänuudistamisen vauhdittamista, kiertoaikojen pidentämistä, metsätuhojen ennaltaehkäisyä sekä metsänlannoitusta.