Keto-kourat ja Vimek ovat Latvian harvennusten voimakaksikko

Latvialaisen SIA 4forestin toimitusjohtaja Ainars Paškovskis kertoo tehneensä yhteistyötä Kone-Ketosen kanssa jo kuusi vuotta. Yhtälössä on ollut vahvasti mukana myös ruotsalainen Vimek. Pieniä, alle 6000 kiloa painavia metsäkoneita valmistava tehdas on valinnut kolmeen harvesterimalliinsa Kone-Ketosen hakkuupäät.

Paškovskis kertoo maassa olevan tätä nykyä parisenkymmentä Vimek 404 -harvesteria, joissa on luotettavan Forst-kouramalliston edullisin vaihtoehto Eco Forst. Vaikka koura on pienehkö ja yksinkertainen, koneen kuljettajat ovat pitäneet siitä. Ulkomitoiltaan pieni, kevyt, mutta napakan otteen puusta tai nipusta ottava Forst on osoittanut toimivuutensa Latvian leimikoilla.

Latvian vapauduttua Venäjän ikeestä, maan metsät olivat huonossa kunnossa ja yhä edelleen niissä riittää harvennuksia ja kunnostettavaa. Ensimmäisiä itsenäisyyden aikana istutettujen metsien harvennuksiakin alkaa pikkuhiljaa tulla työn alle.

Forstin suosio perustuu Vimekin ja Kone-Ketosen pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön. Kouraa ja konetta on kehitetty rinta rinnan, jotta kokonaisuudesta saataisiin hiotuksi mahdollisimman tuottava paketti.

Latviassa on metsää noin 3,4 miljoonaa hehtaaria. Metsien omistus on jakautunut tasan valtion ja 144 000 yksityisen metsänomistajan välillä. Maan metsäpinta-ala on kasvanut 2000-luvun vaihteesta 14 prosenttia luonnollisen metsittymisen sekä metsittämisen seurauksena. Puuston tilavuus on noin 700 miljoonaa mottia.

Paškovskis kertoo hyvän sekametsän sisältävän ainakin kahdeksaa erilaista puuta ja puuvartista kasvia. Tärkeimmät puulajit kaupallisessa mielessä ovat mänty 37:n, koivu 24:n ja kuusi 16 prosentin osuudellaan. Viime vuosina virinnyt kiinnostus parempaan metsänhoitoon on nostanut vuotuisen kasvun noin 20 miljoonaan mottiin. Hakkuissa puuta poistetaan keskimäärin 13 miljoonaa mottia.

Paškovskiksen mukaan Vimekit ja Forstit tapaa poikkeuksetta Latvian yksityismetsien savotoilta. Valtion metsien tiukka byrokratia ja tarkat määräykset näyttävät suosivan järeämpää konekalustoa.

Hakattu puu päätyy Suomen tapaan energiaksi, paperiksi ja pahviksi sekä sahatavaraksi. Suomessakin Baltiasta tuleva puu tunnetaan ainakin hakkeena, massapuuna ja klapeina.

Sekä Vimekin että Keto-kourien maahantuonnista vastaava SIA 4Forest hoitaa myös jälkimarkkinoinnin ja huollon alueellaan.

- Tilanne Latviassa on tältä osin erittäin hyvin organisoitu. Tuomme koneet ja kourat maahan ja takaamme että savotointi niiden kanssa sujuu ongelmitta, Paškovskis vakuuttaa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kone-Ketonen Oy:n 40-vuotisjuhlalehdessä, joka jaeltiin Metsätrans-lehden 2/2025 mukana. Koko lehden voit lukea maksutta Kone-Ketosen verkkosivuilta, tästä linkistä.