23 000 tuntia samalla kouralla

Kane on reilun 3000 asukkaan kaupunginosa McKeanin piirikunnassa, Yhdysvaltojen koillisosassa Pennsylvaniassa. Se on perustettu 1864 ja saanut nimensä sisällissodassa kenraalina toimineelta Thomas L. Kanelta. Lähes 700 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla alueella kasvaa runsaasti metsää ja siellä onkin aikojen saatossa toiminut useita sahoja ja muuta puutuoteteollisuutta. Pennsylvanian osavaltion nimen loppuosa onkin johdettu latinan kielen sanasta silva, joka tarkoittaa metsää.

Doug Karlene on metsätyöläinen jo neljännessä polvessa. Hänen isovanhempansa saivat elantonsa metsästä, kun taas Dougin isä ajoi puuta rekalla. Poika oli enemmän kiinnostunut koneista ja onkin työskennellyt niiden parissa jo reilusti yli 20 vuotta.

- Aloitin 18-vuotiaana, ja olen nyt 42. Mitään muuta en ole koskaan ajatellutkaan tekeväni, Doug Karlene kuittaa.

Ensikosketuksena Keto-harvestereihin Doug Karlene sai, kun hän osti uudehkona käytettynä Timbcon peruskoneen, jossa oli Keto-825 koura. Tuo kone meni myyntiin melko nopeasti ja tilalle tuli uudempi Timberpro Keto 800 Supreme-harvesterilla. Tuolla kouralla on nyt urakoitu yli 23 000 tuntia. Vuonna 2004 Karlene hankki toisenkin Keto-kouran, joka on tällä hetkellä varakoneena.

Urakoitsijasta jälleenmyyjäksi

Muutama vuosi sitten Doug Karlene sai ajatuksen, että voisi toimia myös Keto-jälleenmyyjänä alueella. – Varoittelin kyllä Dougia hieman siitä, miten asiakkaat suhtautuvat, kun toinen urakoitsija tekee kauppaa, maahantuojana toimiva Erkki Kukkonen toteaa.

Huoli oli kuitenkin turha. Karlenen etuna kaupankäynnissä on, että hänellä on pitkä omakohtainen kokemus siitä, miten kourat toimivat ja miten niiden kanssa kannattaa työskennellä. – Tällä alueella harvestereita ei ole niin paljon, eikä kaikilla urakoitsijoillakaan ole käsitystä mihin ne pystyvät. Valitettavasti jotkut myyjät ovat käyttäneet tätä hyväkseen, ja koneita on myyty katteettomin lupauksin. Kun työ ei sitten ole sujunutkaan suunnitellusti, myyjiä ei ole tahtonut saada kiinni. On selvää, että tällä tavalla toisia kauppoja ei enää pääse tekemään. Itse tähtään mieluummin pitkäjänteiseen yhteistyöhön, ja säilytän kasvoni kollegoiden edessä, Doug kertoo.

Nyt uusien Keto-asiakkaiden polku on paljon sujuvampi, kuin Dougilla aikanaan. – Ostin ensimmäisen koneen muualta, eikä tällä alueella ollut huoltoa tarjolla. Tunsin kuitenkin Erkin jo entuudestaan, ja sain häneltä alkuun tarvitsemani tuen sekä puhelimitse, että paikan päällä. Nyt omille asiakkailleni voin itse käydä näyttämässä, ja auttaa näin kuljettajia kehittymään.

Tekijöistä pulaa

Vaikka metsiä riittää, alalle tulijoista ei Karlenen mukaan ole ruuhkaa. Pulaa on niin urakoitsijoista kuin kuljettajistakin. – Ymmärrän tavallaan, että urakointia ei nähdä houkuttelevana, sillä aloittaminen on kallista. Ehkä jatkossa alalle tullaan, kun muutakaan työtä täällä ei liiaksi ole tarjolla.

Hieman yllättäen Karlene nostaa esiin amissit. Tämän kristityn ryhmän jäseniä asuu runsaasti muun muassa Pennsylvaniassa. Pari vuotta sitten amissien määrä Pohjois-Amerikassa oli noin 374 000, mutta luku kasvaa nopeasti korkean syntyvyyden ansiosta. Perinteisesti amissit työskentelevät omissa yhteisöissään pääelinkeinonaan maatalous.

- Tännekin amisseja tulee koko ajan lisää, he ostavat maatiloja ja pieniä sahoja. Tekevät perinteisiä töitä, jotka muille eivät tunnu kelpaavan, Doug toteaa.

Karlenen kaupankäynnin kannalta valitettavasti amissit viettävät hyvin vanhanaikaista elämää, ja pyrkivät välttämään useimpien modernien koneiden, kuten autojen tai sähkölaitteiden käyttöä. Maatalouttakin harjoitetaan pääosin hevospelillä, joten Keto-kouria heille ei välttämättä saa myytyä kovempikaan kauppamies.