Aktivistit liimasivat varoitustarroja wc-papereihin

Greenpeacen mukaan suomalaiset metsäyhtiöt eivät ole suostuneet lopettamaan luonnonmetsien puun käyttöä tuotteissaan. Yhdistyksen aktivistit liimasivatkin varoitustarroja Metsä Groupin valmistamiin Lambi- ja Serla-pakkauksiin ruokakaupoissa Helsingissä ja Jyväskylässä.

- Kuluttajien on tärkeää saada tietää, että arvokkainta luontomme saattaa päätyä wc-papereihin ja kirjaimellisesti pöntöstä alas. Toivomme, että metsäyhtiöt heräisivät ja päättäisivät säästää viimeiset luonnonmetsät, sanoo Greenpeacen apulaismaajohtaja Juha Aromaa.

Greenpeacen tiedotteen mukaan metsäteollisuus on suurin syy Suomen metsäluonnon köyhtymiseen, ja luonnonmetsien hakkuut ovat siitä kaikkein räikein esimerkki. Metsäyhtiöt Metsä Group, UPM ja Stora Enso ovat kaikki jääneet kiinni puun ostamisesta luonnonmetsähakkuista. Viimeisimpänä UPM kärähti elokuussa Kaupinvaaran luonnonmetsän keittämisestä selluksi.

- On kumma paradoksi, että metsäteollisuus rajoittaa paraikaa tuotantoaan, mutta luonnonmetsiä uhkaa päätyä silti hakkuisiin yhä useammin. Nyt on oikea hetki säästää luonnonmetsät hakkuilta. Puuta voi hankkia luonnoltaan köyhemmistä talousmetsistä, joita Suomen metsistä on ylivoimainen valtaosa, Juha Aromaa sanoo.

Jäljellä olevien luonnonmetsien suojelu on Greenpeacen mukaan yksi tärkeimmistä ja kiireisimmistä toimista luontokadon pysäyttämiseksi. Luontokartoituksen ammattilaiset ovat kartoittaneet jäljellä olevat luonnonmetsät valtion mailta¹ ja toimittaneet tiedot metsäyhtiöille jo syksyllä 2024. Siitä huolimatta näistä metsistä on päätynyt puuta metsäyhtiöille.

Greenpeace vaatii, että metsäyhtiöt lopettavat puun ostamisen luonnonmetsähakkuilta.

Viitteet:

¹Kartoitetut luonnonmetsät ovat luontokartoituksen ammattilaisista koostuvan Luonnonmetsä-työryhmän kartoittamia. Valtion mailla saamelaisalueiden eteläpuolella sijaitsevat kohteet kattavat noin 100 000 hehtaaria aiemmin löytämättömiä, täysin suojelemattomia luonnonmetsiä. Pinta-ala vastaa alle 0,5 prosenttia Suomessa käytössä olevasta metsätalousmaasta. Luonnonmetsä-työryhmän kartoittama kokonaisuus täydentää Metsähallituksen itse jo aiemmin paikantamia kohteita, joita on moninkertainen määrä. Koko lisäsuojelun tarve Suomessa on Luontopaneelin mukaan huomattavasti suurempi.