Greenpeace: Sallassa hakataan monisatavuotiasta ikimetsää polttoon
Greenpeacen mukaan Itä-Lapissa Sallassa hakataan parhaillaan luonnontilaisia ja vanhoja metsiä. Hakattua puuta on ajettu Rovaniemelle energiaterminaaliin, jossa haketetaan puuta kaupungin energiayhtiö Neve Oy:lle. Alueella on hakattu harvinaista, monin paikoin koskematonta ja suojeluarvoltaan kiistatonta metsää.
Greenpeacen vapaaehtoiset ovat seuranneet puun ajoa alueelta. Hakattua puuta on ajettu Rovaniemelle energiaterminaaliin, jossa haketetaan puuta kaupungin energiayhtiö Neve Oy:lle. Koko ketju hakkuupaikalta energiaterminaaliin asti onnistuttiin dokumentoimaan.
Elokuussa alueella on hakattu noin 50 hehtaaria vanhaa metsää, ja hakkuuilmoituksia on tehty 150 hehtaarin alueelle. Hakkuualueet omistaa Värriön yhteismetsä, jonka metsien laajuus on yhteensä 18 000 hehtaaria.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Suuri osa hakkuisiin ilmoitetuista metsistä on koskematonta ikimetsää, jota ihminen ei ole aiemmin käsitellyt mitenkään. Paikoin metsistä on kauan sitten viety vähäisiä määriä puita, mutta kaikki viralliset luonnonmetsien kriteerit täyttyvät selvästi. Metsien ainutlaatuisuudesta kertoo se, ettei niiden kaltaisia metsiä tavata usein edes suojelualueilla. Lahopuuta ja ikivanhoja mäntyjättiläisiä on runsaasti. Puusto on monisatavuotiasta.
- Liki kaikki hakattavat kohteet ovat ilmiselviä vanhoja metsiä tieteellisin kriteerein arvioituna. Ne täyttävät suojeltavan kohteen tunnusmerkit jopa hallituksen ajamien vanhan metsän kriteerien ja metsäalan oman PEFC-sertifikaatin mukaan, Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen sanoo.
Hakkuualueella uhanalaisia lajeja ja metsälakikohteita
Ympäristöjärjestöt ovat kartoittaneet alueen vanhojen metsien suojeluarvoja useina vuosina. Hakattaviksi suunnitelluilta alueilta on selvitetty uhanalaisten lajien esiintymistä ja löydetty kymmenittäin uhanalaisia ja punaisen listan lajeja. Alueen lajien joukossa on erittäin uhanalaisia, lakisääteisesti suojeltavia lajeja, kuten pikkulovisammal ja lutikkakääpä. Lahopuun määrää ja metsän rakennetta alueella ovat mitanneet metsäalan ammattikoulutuksen saaneet kartoittajat.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Tietoja on käytetty mm. metsäsertifioinnin arvioinneissa. Suurten metsäyhtiöiden käyttämä FSC-sertifikaatti ei salli tällaisten korkeiden suojeluarvon metsien hakkuita tai niistä peräisin olevan puun käyttöä.
- Monin paikoin luonnon kiertokulku on näissä metsissä täysin häiriötön. Lahopuujatkumo on selkeä: metsässä on kaikenikäistä ja -kokoista puuta kaikissa kehitys- ja lahovaiheissa. Kankaat vaihettuvat luonnontilaisiin avosoihin, korpiin, purouomiin, puustoisiin soihin ja rinnesoihin. Maastossa on korpia, lähteitä ja puroja, joita teoriassa suojelee metsälaki – nyt niitäkin on merkitty hakattavaksi, Liimatainen sanoo.
Stora Ensolla ja Metsä Groupilla voimassa olevia puukauppoja alueella – hakkuut “selvityksessä”
Viimeksi Greenpeace paljasti metsäsertifioinnin kanssa ristiriidassa olevia, korkean suojeluarvon metsien hakkuuaikeita Värriön yhteismetsässä ja viereisessä Sallan yhteismetsässä vuonna 2023. Silloin hakkuita olivat tekemässä metsäjätit Stora Enso ja Metsä Group sekä suuri sahateollisuusyritys Pölkky Oy. Greenpeacen yhteydenoton jälkeen Stora Enso ja Metsä Group jäädyttivät hakkuusuunnitelmansa toistaiseksi. Hakkuut ovat yhtiöillä Greenpeacen tietojen mukaan edelleen “selvitysten alla”.
Mainos päättyy
- Alueen suojeluarvoista ei ole mitään epäselvyyttä. Molempien yhtiöiden hakkuukohteet ovat täynnä uhanalaisia ja punaisen listan lajeja, ja kaikki mahdolliset vanhan metsän kriteerit täyttyvät selkeästi. Metsäyhtiöiden tulisi yksiselitteisesti luopua hakkuista luonnonmetsissä, Liimatainen sanoo.
Räikeä ristiriita teollisuuden vastuullisuuspuheiden kanssa
Puun hankkiminen Pohjois-Sallan esimerkkikohteiden kaltaisista ikimetsistä on ilmiselvässä ristiriidassa sekä metsä- että energiateollisuuden vastuullisuuspuheiden kanssa.
- Suomi on moneen kertaan sitoutunut luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojeluun, eikä hakkuita tulisi tehdä niissä lainkaan. Luonnonmetsän polttamista ei saa myöskään laskea uusiutuvaksi energiaksi EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaan. Biodiversiteettistrategian mukaan se tulisi päinvastoin suojella, Liimatainen toteaa.
