SKAL Metsän Kari Palojärvi: Metsä Groupin uudistus jakaa yrittäjien mielipiteitä

Metsätrans kertoi viikko sitten Metsä Groupin suunnitelmista keskittää puunkorjuuta ja -kuljetusta suuremmille kokonaisuuksille. Aihe on ymmärrettävästi herättänyt keskustelua alan yrittäjien keskuudessa ja pyysimme muutoksen tiimoilta asiaan kommentteja myös puutavara-autoilijoiden edunvalvontaorganisaationa toimivan SKAL Metsän toiminnanjohtaja Kari Palojärveltä.

Palojärvi toteaa Metsä Groupin muutoksen olevan uusi ja yllättävä käänne yrittäjäpolitiikassa, vaikka sen myötä Metsä Group seuraakin Stora Enso Metsän, UPM:n ja Koskisen esimerkkiä.

Pyysimme Palojärveä myös listaamaan, mitä hyvää ja mitä huonoa hän uudistuksessa näkee.

- Se on positiivista, että kuljetustenohjaus siirtyy tiiviimmin yrityksille. Tämä toki sillä varauksella, että lisääntyvän työn ja vastuun myötä myös rahaa pitäisi tulla enemmän.

Suurimpana haasteena Palojärvi nostaa esiin siirtymävaiheen.

- 300 000 mottia vuodessa tarkoittaa noin kuuden auton ajoja, mikä on merkittävästi enemmän kuin keskimääräinen yrityskoko. Toiveenamme on, että yrittäjät voisivat tehdä näitä isompia sopimuskokonaisuuksia myös yhteenliittymien avulla, sen ohella, että yrityskokoja kasvatetaan tai että pääurakoitsija ottaa avukseen aliurakoitsijoita.

Metsätransin haastattelussa Metsä Groupin tuotantojohtaja Ilkka Köntti totesi, että heidän uudessa sopimusmallissaan pääurakoitsijan on hoidettava omistamillaan resursseilla vähintään puolet kokonaisurakasta. Palojärven vastauksesta voi päätellä, että tämä on kohta, johon he vaikuttamistyöllään pyrkivät vielä saamaan muutosta, jotta pienetkin yritykset voisivat löytää väylän jatkaa Metsä Groupin sopimuskumppaneina yhteenliittymien avulla.

- Tämä pitää paikkansa, Palojärvi vahvistaa.

Suurimpana haasteena heikot suoritemäärät

Metsä Groupin pari viikkoa sitten järjestämän yrittäjäinfon jälkeen Palojärvi on jo ehtinyt keskustella uudistuksesta niin Metsä Groupin edustajien, kuin useiden SKAL Metsän jäsentenkin kanssa. Puutavara-autoilijoiden keskuudessa näkemykset muutoksesta ovat hänen mukaansa jakautuneet kolmeen kastiin.

- Meillä on jäsenistössä myös sen verran suuria yrityksiä, että niille tämä muutos ei välttämättä tuo minkäänlaista muutosta. Sitten on niitä yrityksiä, joilla edelleen on halua kasvaa ja he näkevät uudistuksen tervetulleena. Kolmantena on sitten merkittävä määrä yrityksiä, joilla on yhdestä kolmeen autoa, eikä innostus heidän joukossaan ole ollut vallan suurta, Palojärvi kuvailee.

Metsä Groupin sopimusmalliuudistusta suurempana haasteena Palojärvi kuitenkin näkee nykytilanteen, jossa koko maan suoritemäärät ovat heikolla tasolla. Myös Metsätrans on nähnyt otteita toteutuneista suoritteista, jotka ovat koko vuoden osalta jääneet todella kauas, jopa alle puoleen sopimuksessa määritellystä kuukausittaisista kuljetusmääristä.

- Kuka uskaltaa investoida lisäkalustoon tässä tilanteessa, Palojärvi kysyy.

Hänen mukaansa uusia tehtaita avatessa oli virhe lisätä kuljetuskalustoa. Ensin olisi kannattanut katsoa millaiseen suoritteeseen silloin olemassa olevalla kalustolla olisi päästy. Palojärven mukaan on selvää, että jos nähdyn kaltainen matalasuhdanne jatkuu, niin raakapuun kuljetuskalustoa on vähennettävä.

- Tähän malliin ei voida jatkaa. Kaikille kyllä riittäisi töitä, jos kaikki tehtaat pyörisivät täysillä. Valitettavasti sellaista ei kuitenkaan ole edes näköpiirissä, hän päättää.