Koneyrittäjien Jaakkola: Metsä Groupin uudistus vaikuttaa koko urakointikenttään
Kirjoitimme aiemmin Metsä Groupin suunnitelmista keskittää puunkorjuuta ja -kuljetusta suuremmille kokonaisuuksille. Pyysimme aiheeseen kommenttia myös metsäkoneurakoitsijoiden edunvalvontaorganisaatio Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolalta, joka myöntää asian olleen esillä päivittäin tavalla tai toisella.
Jaakkolan mukaan Metsä Groupin uusi urakointipolitiikka vaikuttaa koko koneurakoinnin kenttään.
- Onhan se iso muutos, kun suurin asiakastaho muuttaa kuljetus- ja korjuupalveluiden hankintapolitiikkansa ja myös resursseja karsitaan. Korjuumäärä vähenee jonkin verran jo ihan suhdanteidenkin takia. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että yrittäjien ylikapasiteettia tarjotaan muille asiakkaille ja kilpailu kiristyy. Kuljettajia vapautuu työmarkkinoille ja koneita pyritään varmaankin myymään ulkomaille. Eli vaikutuksia on koko markkinaan, Jaakkola avaa.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Simo Jaakkola korostaa, että asiakkaalla on oikeus hankkia palveluita, miten parhaaksi näkee. Niinhän yrittäjäkin ostamiinsa palveluihin suhtautuu. Hän ei myöskään pidä muutosta kovin yllättävänä, sillä trendi on ollut etenkin isoissa metsäteollisuusyhtiöissä jo pidempään sellainen, että urakointikokonaisuuksia on haluttu kasvattaa ja monipuolistaa.
- Tämä lisää vaatimuksia palveluiden tuottajille eli yrittäjille. Vaatimukset metsien käsittelyyn ovat korkeat ja vastuullisuuden merkitys raportointivelvollisuuksineen korostuu. Erilaista ympäristötiedon raportointia on näköpiirissä ja omavalvonta lisääntynee ja monipuolistuu. Jotta kasvavia osaamisvaatimuksia ja suurempia sekä monipuolisempia kokonaisuuksia on mahdollista hallita ostopalvelun kautta, pitää koneyritysten olla vääjäämättä suurempia, jolloin niillä voi olla tarvittavaa erityisosaamista.
Jaakkola kuitenkin huomauttaa, että pieni, hakkuukoneketjua pyörittävä perheyritys on varmaankin maailman tehokkain yksikkö tekemään sitä perustyötä metsässä. Näin voi olla myös tulevaisuudessa, mutta monella se tulee tapahtumaan isomman yrityksen alihankkijana.
Kasvumahdollisuuksia halukkaille
Jaakkolan mukaan positiivista uudistuksessa on, että se tarjoaa mahdollisuuksia laajentumista haluaville yrityksille.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Lisäksi se tarjoaa myös mahdollisuuksia laajentaa ja syventää yrityksen osaamista. Kyllä minä näen yritysten itsenäisyyden, monipuolistumisen ja suuremman vastuun ottamisen hyvänä yrityksille itselleen. Samalla myös asiakkaan riippuvuus palvelun tuottajasta jossain määrin kasvaa, mikä sekään ei ole huono asia yrittäjän näkökulmasta. Tämä on kaikin puolin kasvun paikka, mutta jos siihen ei ole halua taikka kykyä, niin herättäähän se silloin suurta epävarmuutta.
Jaakkola ei sinänsä näe muutoksen suunnassa lähtökohtaisesti mitään erityisten negatiivista.
- Toivon kuitenkin, että siirtymäkausi hoidetaan vastuullisesti. Jos muutos ajetaan läpi väkisin liian nopeasti, eikä huolehdita niistä, jotka tulevat olemaan menettäjiä tässä prosessissa, niin silloin voidaan nähdä uudistuksen huonommatkin puolet. Odotan sopimusten kunnioittamista.
- Vaatimus tuottaa uudessakin tilanteessa tietty osa liikevaihdosta omalla kalustolla voi johtaa ylikapasiteetin kasvuun, mikä tietenkin olisi huono seuraus alan kannalta.
Myös koneyrittäjien vastaanotto jakautunut
Kuluneiden viikkojen aikana Simo Jaakkola on ehtinyt kuulostelemaan melko kattavasti myös jäsenyritysten näkemyksiä muutoksesta.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Osa on sanonut, että jo oli aikakin Metsä Groupillakin muuttaa toimintatapaansa.
Toisella puolella ovat sitten ne yrittäjät, jotka ovat huolissaan muutoksesta. Kun urakointikokonaisuuksia kasvatetaan 300 000 motin vuotuiselle tavoitetasolle se tarkoittaa pienemmille yritykselle kasvun pakkoa, mikäli ne haluavat jatkaa Metsä Groupin sopimuskumppanina.
Jos liiketoiminnan kasvattaminen ei ole intresseissä, yrityksen on löydettävä uusi asiakastaho. Oli se sitten Metsä Groupin pääurakoitsija tai joku aivan toinen yhtiö.
- Epävarmuutta on herättänyt myös Metsä Groupin tavoite karsia korjuuresursseja. Se toki todennäköisesti tapahtuisi tässä suhdannenäkymässä ilman urakointipolitiikan muutostakin, Jaakkola huomauttaa.
Myös Koneyrittäjät toivovat vielä muutosta yhteenliittymien osalta
Metsä Group on linjannut, että jatkossa sopimuskumppanin liikevaihdosta puolet on tehtävä yrityksen omilla resursseilla. SKAL Metsän Kari Palojärven mukaan tähän he pyrkivät vielä vaikuttamaan, ja samoilla linjoilla on myös Koneyrittäjät ry:n Simo Jaakkola.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
- Tätä rajausta toivon vielä harkittavan. Tällä hetkellä tilanne on se, että niin suurten, mutta etenkin pienempien yritysten on vaikeahkoa saada rahoitusta lisäinvestointien tekemiseen, joita urakointimäärän kasvattaminen todennäköisesti vaatisi, hän toteaa.
Jos linjaus muuttuisi, se mahdollistaisi pienemmillekin yrityksille kasvun kumppanien avulla.
- Näin pienikin osaava yritys voisi päästä urakointikokonaisuuden kasvattamisen kanssa liikkeelle alihankintaverkoston avulla. Se voisi toimia myös siltana myöhemmin tapahtuville fuusioille ilman kiirehtimistä. Tällöin ei tarvitsisi myöskään miettiä lisäinvestointeja omaan kalustoon, mikä ei tämänhetkisessä ylikapasiteettitilanteessa tunnu muutenkaan kovin järkevältä, Jaakkola päättää.
