Suomi onnistui EU-vaikuttamisessa mitta- ja massadirektiiviin
EU:n liikenneneuvosto hyväksyi 4.12.2025 yleisnäkemykset mitta- ja massadirektiivistä ja liikennekelpoisuuspaketista. Suomi onnistui erinomaisesti vaikuttamisessa neuvoston työryhmäkäsittelyissä.
– On pitkäjänteisen työn tulos, että Suomen näkemykset on huomioitu näin hyvin neuvoston yleisnäkemyksissä. Pyrimme varmistamaan, että Suomelle tärkeät asiat pysyvät näkyvillä myös valmiissa sääntelyssä. Suomi on pohjoinen pitkien etäisyyksien maa, ja siksi kansalliset joustovarat ovat meille erityisen tärkeitä. Tätä faktaa täytyy tuoda EU:ssa esille, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
Suomi saisi jatkossakin käyttää suurempia ajoneuvoyhdistelmiä kansallisesti
Mitta- ja massadirektiivi sääntelee kuorma-autojen ja linja-autojen suurimpia sallittuja mittoja ja painoja. Suomi on vaikuttanut direktiivin neuvottelujen aikana aktiivisesti, jotta Suomen liikenteen erityispiirteet ja olosuhteet otetaan direktiivin muutoksessa huomioon. Suomi onnistui neuvotteluissa erinomaisesti.
Mainos, juttu jatkuu alla
Mainos päättyy
Suomen kuljetusmarkkinoilla käytettyjen ajoneuvoyhdistelmien enimmäismittoja ja -massoja on kasvatettu vuosikymmenten ajan useissa vaiheissa. Tarkoituksena on parantaa kuljetusten tehokkuutta ja taloudellisuutta ja siten turvata elinkeinoelämän kilpailukykyä. Suuremmat ajoneuvoyhdistelmät ovat myös taloudellisesti, logistisesti ja ympäristön kannalta kestävämpiä.
Liikenneneuvoston yleisnäkemyksessä jäsenvaltioiden nykyinen joustovara ajoneuvoyhdistelmien enimmäiskoossa ja -painossa säilyy. Näkemyksen mukaan Suomi voisi siis jatkossakin sallia raskaille hyötyajoneuvoille korkeammat paino- ja kokorajat kansallisessa liikenteessä.
Lisäksi neuvoston yleisnäkemyksen mukaan rajat ylittävät kuljetukset voidaan jatkossakin hoitaa nykyisellä kalustolla. Kysymys on Pohjoismaille tärkeä. Näin rajoille ei synny esteitä direktiivimuutoksen myötä.
Suomi tuki neuvotteluissa myös nollapäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistäviä ratkaisuja kuitenkin niin, että samalla siltojen kestävyys ja tierasitus huomioitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Suomi onnistui saamaan myös tältä osalta näkemyksiään läpi.