Uiton loppuminen Iijoella: syitä ja seurauksia
Iijoen viimeinen uitto suoritettiin vuonna 1988. Vuosisatainen työ loppui. Suomen Uittoperinneyhdistys ry on tuottanut Metsämiesten säätiön rahoituksella dokumenttielokuvan VIIMEINEN UITTO. Työryhmä Raimo ja Vesa Salo sekä Juhani Hakkarainen haastattelivat aikalaisia. Dokumentissa on kuvituskuvana käytetty haastattelujen yhteydessä saatuja valokuvia sekä vuoden 1988 viimeisen uiton videota, jonka on kuvannut Eino Pekkala. Joitakin kuvia on metsämuseo Luston kokoelmista.
Uiton lopettaminen ei ollut vain tekninen päätös vaan tilanne oli muodostunut vuosikymmenten aikana. Vaikka elettiin hallittua rakennemuutoksien vuosia, uittomiehiä tai - naisia ei pystytty tukemaan. Jokainen sai selviytyä jatkossa, miten pystyi. Työn loppuminen muutti jokivarren elämän. Vuosisatainen kulttuuri, miten uittokausi näkyi väylän varrella, kuihtui. Jäljelle jäivät muistot ja niihin liittyvät tukkilaistapahtumat, Iijokisoutu ja lautanlaskutapahtumat. Ne koettavat säilyttää ja näyttää aineetonta kulttuuriperinnettä tuleville sukupolville.
Dokumentin ensi-illat ovat Iijoen varrella:
- Iissä Nätteporin auditoriossa 28.1.2026 klo 18
- Pudasjärvellä Kurki salissa 29.1.2026 klo 17
- Taivalkoskella Perinnehuoneella 30.1.klo17
Vaikka loppu oli sidosryhmien kannalta vaikea, joki virtaa ja kunnollisten kalateiden rakentaminen tuo toivoa. Uskotaan, että nousukala palaisi jokeen. Se toisi elinmahdollisuuksia myös jokihelmisimpukalle, raakulle.
