Puunkorjuun laatuun kannattaa satsata harvennushakkuissa

Suomen metsäkeskus tarkastaa harvennushakkuiden puunkorjuujälkeä vuosittain eri puolilla Suomea. Viime vuonna tarkastetuista kohteista 94 prosenttia täytti lain vaatimukset. Erityisen hyvää ja metsänhoitosuositusten mukaista korjuujälki oli viidesosalla tarkastetuista kohteista. Moni harvennushakkuu oli tehty liian voimakkaasti suosituksiin nähden. Tarkastukset kohdistuivat vain sellaisiin kohteisiin, joissa epäiltiin liian voimakasta harvennusta tai runsaita maasto- tai puustovaurioita.

Talousmetsissä harvennushakkuilla parannetaan puuston kasvuedellytyksiä ja varmistetaan tulevia puunmyyntituloja. Metsäkeskus tarkasti harvennushakkuiden korjuujälkeä 1427 hehtaarilla ja 359 metsäkuviolla viime vuonna 2025.

Tarkastetuista harvennushakkuista 94 prosenttia oli toteutettu lain vaatimusten mukaisesti. Metsänhoitosuositusten mukaista korjuujälkeä oli 18 prosentilla tarkastetuista kohteista. Lain vaatimukset alittavaa korjuujälkeä oli 6 prosentilla kohteista. Hakkuut oli tehty pääosin vuosina 2023 ja 2024.

- Monella paikalla kasvatettavaa puustoa oli jäänyt metsään liian vähän harvennuksen jälkeen. Siinä oli eniten parannettavaa. Tarkastuksissa havaittiin myös liian leveitä ajouria sekä puusto- ja maastovaurioita, kertoo valvonta- ja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen Suomen metsäkeskuksesta.

Liian voimakkaat harvennushakkuut pienentävät metsän kasvua ja metsänomistajien saamia puunmyyntituloja sekä vähentävät myös hiilensidontaa pitkällä aikavälillä.

Edellisvuonna 2024 metsänhoitosuositusten mukaista korjuujälkeä oli 19 prosenttia, lain vaatimukset täyttävää 88 prosenttia ja lain vaatimukset alittavaa 12 prosenttia tarkastetuista harvennushakkuista.

Tarkastuskohteiden valinta on muuttunut

Metsäkeskus valitsee tarkastettavat harvennushakkuukohteet nykyään eri tavalla kuin aiempina vuosina. Sen vuoksi tuloksia ei voi verrata aiempien vuosien korjuujälkitarkastusten tuloksiin.

Kahtena viime vuonna 2024 ja 2025 tarkastuksia on kohdennettu riskiperusteisesti sellaisiin kohteisiin, joissa epäillään lain rikkomusta, eli liian voimakasta harvennusta tai runsaita maasto- tai puustovaurioita. Aiemmin tarkastettavat kohteet valittiin satunnaisotannalla.

- Tarkastuskohteiden valinnassa käymme laajasti läpi toteutettuja harvennushakkuita ja valitsemme niistä tarkastettaviksi kohteet, joilla on riskinä metsälain rikkominen. Tarkastusten valinnassa kohdejoukkoa käsitellään erilaisilla analyyseilla ja tarkastettavien kohteiden valinta tehdään satojen tuhansien hakkuiden joukosta, Hytönen kertoo.

Vuosina 2023 ja 2024 tehtiin metsänkäyttöilmoituksia kasvatushakkuista yli puolelle miljoonalle hehtaarille vuodessa. Nyt tehdyissä tarkastuksissa on arvioitu korjuujälki noin 2 500 hehtaarilta.

- On tärkeää muistaa, että tämä tulos kuvaa vain lainvalvonnassa epäilyttävänä pidettyjen hakkuiden laatua. Kohteiden valintatavasta johtuen yleinen hakkuiden laatu on todennäköisesti tätä tarkastettua joukkoa parempi, sanoo metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksen tarkastajat määrittävät metsään jäävän kasvatuskelpoisen puuston määrän, ajourien leveyden ja uravälin sekä onko puunkorjuussa tullut vaurioita maastoon, puiden runkoon tai niiden juuristoon. Lisäksi maastossa arvioidaan myös ennakkoraivauksen tarvetta.

Maastotarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon maanomistajalle, hakkuuoikeuden haltijalle sekä metsänkäyttöilmoituksen laatijalle, ja he voivat tulla paikalle seuraamaan tarkastusta.

- Nykyinen tarkastusmenetelmä on ollut käytössä tarkastuksissa jo pitkään, ja se on kehitetty yhteistyössä metsäalan ammattilaisten kanssa. Jatkossa tarkastusmenetelmää kehitetään kaukokartoitukseen perustuvaksi kaikilta niiltä osin kuin se on mahdollista. Uusi tarkastusmenetelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027, Rakemaa sanoo.