Metsäkoneurakointi

Lauhtuvat talvet vaikeuttavat puunkorjuuta

poimintahakkuu
Poimintahakkuissa tulee säästää mahdollisimman hyvin olemassa oleva alikasvos. Kuva: Jussi Laurila

Metsäkoneita kantavaa routaa ja lunta on nykyisin yhä lyhyemmän aikaa ja eteläisessä Suomessa niitä ei ole joinakin vuosina ollenkaan. Metsäammattilaiset joutuvat arvioimaan puunkorjuun ajoitusta tapauskohtaisesti aiempaa tarkemmin. Suomen metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskartat auttavat korjuun suunnittelussa.

Lyhyellä talvikaudella kannattaa korjata puuta paikoilta, jotka ovat herkimpiä vaurioille sekä kohteilta, jotka ovat saavutettavissa vain talvella. Esimerkiksi pehmeiköitä tai viljelyksessä olevia peltoja ei voi kesäaikaan ylittää metsäkoneella. Vaurioille herkimpiä puunkorjuukohteita ovat yleensä ohutturpeiset korvet sekä hienojakoisten kivennäismaiden kuusikot.

– Metsäkoneiden urapainaumia välttämällä vähennetään vesistökuormitusta ja metsätuhoja suometsissä. Esimerkiksi juurikääpä lisääntyy myös turvemaiden metsissä, jos puiden runkoihin tai juuristoihin tulee puunkorjuun yhteydessä vaurioita, sanoo johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Korjuuvaurioita syntyy kasvatushakkuissa vähemmän, kun puiden oksat ja latvukset jätetään hakkuiden yhteydessä ajouralle. Pakkaskaudella ajourien kantavuus paranee, kun hakkuukoneen urat jäätyvät ennen raskaan kuormatraktorin liikkumista. Urapainaumia voidaan vähentää myös välttämällä jyrkkiä mutkia ajourissa sekä toistuvia ajokertoja samalla uralla.

– Etenkin poimintaluonteiset hakkuut ovat erittäin haastavia, koska ajourien havutus aiheuttaa jäljelle jäävään puustoon sekä säästettävään alikasvokseen herkästi korjuuvaurioita, sanoo metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta.

Piennartasanteet ja kantavat telat avuksi

Suometsien korjuukelpoisuutta voi parantaa kehittämällä alueen kulkuyhteyksiä. Piennartasanne on kustannustehokas ratkaisu puunkuljetukseen suometsissä. Piennartasanne on tasainen kulkuväylä, joka tehdään aukaistuista ojista kaivetusta maa-aineksesta. Piennartasanne kantaa raskasta kalustoa myös sellaisena aikana, kun varsinainen suonpohja ei kestä toistuvia kuormien ajoa. Maanomistajien on mahdollista saada tukea piennartasanteiden tekemiseen osana suometsänhoidon kemera-hanketta.

– Erityisesti suometsien jatkuvapeitteisesti kasvatettavien kohteiden toistuvia hakkuita varten lähikulkuyhteyksien pitää olla toimivat. Kerran vaurioitunut ajoura ei kestä metsäkoneen painoa seuraavassakaan hakkuussa, sanoo Viitasaari.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsäkoneiden kantavuutta voi parantaa käyttämällä pehmeille maille erikseen suunniteltuja kantavia teloja sekä erikseen tarkoitukseen rakennettuja metsäkoneita.

– Suometsistä yli neljä viidesosaa uudistetaan avohakkuilla, mutta tulevaisuudessa jatkuvapeitteisten hakkuiden osuus lisääntyy myös uudistamisessa, joten konekaluston kehittäminen on välttämätöntä, toteaa Remes.

Puunkorjuuta talvella voi haitata paksu lumikerros, joka estää kantavien telojen käytön. Kantavat telat kuitenkin helpottavat huomattavasti esimerkiksi runsaspuustoisten rämeiden puunkorjuuta sulan maan aikaan.

piennartasanne
Jäätynyt ja tampattu ajoura kantaa hyvin talvella. Kuva: Tatu Viitasaari

Korjuukelpoisuuskartat helpottavat puunkorjuun suunnittelua

Metsäkeskuksen ylläpitämät korjuukelpoisuuskartat helpottavat puunkorjuun suunnittelua ja korjuuta. Korjuukelpoisuuskartoilla on tietoa maan kantavuudesta eri vuodenaikoina lähes koko maan alueelta. Metsänomistaja voi tarkistaa omien suunniteltujen hakkuualojen, eli leimikoiden korjuukelpoisuuden myös Metsään.fi-palvelusta.