Metsäkoneurakointi

Suometsiä uudistetaan edelleen useimmin avohakkuilla

Suometsistä noin 70 prosenttia uudistetaan avohakkuilla, käy ilmi Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Luontaisen uudistamisen ja jatkuvan kasvatuksen hakkuilla uudistetaan alle kolmannes suometsistä. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat lisääntyneet viime vuosina.

Puunkorjuuta suometsässä, John Deere kuormatraktori, Jykylä & Pojat Oy
Puunkorjuuta suometsässä. Kuva: Mari Mäki-Hakola

Avohakkuut ovat edelleen yleisin tapa uudistaa suometsiä koko maassa. Avohakkuita tehdään suometsissä useimmin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Vähiten avohakkuita tehdään Lapin ja Kainuun suometsissä.

Vaihtelua on myös omistajaryhmittäin. Suometsiä uudistetaan avohakkuilla useimmin seurakuntien metsissä ja harvimmin valtion metsissä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Alle kolmannes suometsistä uudistetaan luontaisesti ja jatkuvan kasvatuksen hakkuilla. Luontainen uudistaminen on suosituinta Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa.

Koko maassa luontaisen uudistamisen menetelmistä käytetään eniten siemenpuuhakkuita, joissa uusi metsä saa alkunsa hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden sekä reunametsän puiden siemenistä. Siemenpuuhakkuut ovat suosituimpia Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa, joissa suometsien osuus on kuitenkin pieni. Kaistalehakkuita käytetään suometsissä vain vähän.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat lisääntyneet

Jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään suometsissä useimmin Lapissa, Kainuussa ja Uudellamaalla. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat esimerkiksi poiminta- ja pienaukkohakkuut.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat jonkin verran lisääntyneet viime vuosina koko maassa. Eniten niitä tehdään valtion metsissä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

- Jatkuvan kasvatuksen hakkuita käytetään suometsissä jonkin verran enemmän kuin kivennäismailla, mutta ero ei ole merkittävä. Jatkuva kasvatus on hyvä suometsien käsittelytapa esimerkiksi rehevillä turvekankailla, joissa on jo valmiiksi hyvälaatuinen kuusialikasvos, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään puustoisena koko ajan ja siellä kasvaa monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita.

Suometsissä noin neljännes Suomen puuvaroista

Suomessa soita on ojitettu metsätalouskäyttöön lähes 5 miljoonaa hehtaaria. Lähes miljoona hehtaaria suometsää on tulossa tulevina vuosikymmeninä uudistuskypsään ikään.

- Suometsien uudistaminen on lisääntynyt muutamassa vuodessa reilun neljänneksen. Suometsissä kasvaa tällä hetkellä noin neljännes Suomen puuvaroista. Nämä metsät ovat myös merkittäviä hiili- ja ravinnevarastoja, joissa hakkuutavan valinnalla ja huolellisella suunnittelulla voi vähentää kuormitusta ilmastoon ja vesistöihin, sanoo Markku Remes Metsäkeskuksesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Suometsissä tehtiin hakkuita viime vuonna yhteensä noin 110 000 hehtaarin alalla. Suometsiä on eniten Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Uudistushakkuiden osuus kaikista suometsien hakkuista on noin viidennes, eli yli 20 000 hehtaaria vuodessa.

Suometsää.
Suometsää. Kuva: Outi Tehomaa.